Alppeja uhkaa luonnonkatastrofi - ikirouta sulaa
Alppeja voi lähimmän 20 vuoden aikana kohdata mittava luonnonkatastrofi, kun kuinen routa alkaa sulaa. Mikäli ikirouta sulaa, kivivyöryt uhkaavat peittää alleen kokonaisia laaksoja ja kyliä. Myös viimeaikaisten lumivyöryjen syyksi arvellaan ilmastomuutosta.
Kymmenen viime vuoden aikana lämpötila on kohonnut
30 metrin syvyydessä maanpinnan alapuolella 1,2 astetta. Useat tutkijat
uskovat, että Alpeilla viime aikoina esiintyneet maa- ja kivivyöryt
johtuvat
ilmaston lämpenemisestä, joka vaikuttaa jo maan ylimpiin
pintakerroksiin.
- On selvää, että ilmakehän lämpötilan kasvu aiheuttaa huomattavia
muutoksia
ikiroudassa, sanoi professori Charles Harris brittiläisestä
Cardiffin yliopistosta
Observer-lehdelle.
Näkymät ovat pelottavat: kun ikuinen routa sulaa, vuorenseinämiä koossa
pitävä
perusta katoaa ja kivivyöryt voivat haudata kokonaisia laaksoja ja
kyliä.
Ilmaston muutokset aiheuttaneet jo katastrofeja
Monet Alpeilla viime aikoina sattuneet katastrofit on jo pantu ilmaston
lämpenemisen tilille. Sen uskotaan mm. aiheuttaneen itävaltalaisessa
Galturin
kylässä viime helmikuussa sattuneen lumivyöryn, jossa kuoli 38 ihmistä.
Joulukuussa uusi vyöry vaati samalla alueella yhdeksän ihmisen hengen.
Geologit ja asiantuntijat ovat vuodesta 1997 lähtien tutkineet
ilmastonmuutosten vaikutuksia ikiroutaan. Tutkimusta varten on oma
ohjelma
Pace (Permafrost and Climate in Europe).
Tutkija Bernd Etzelmüller Oslon yliopistosta kertoi, että
Pace-ohjelman puitteissa
Huippuvuorilla tehty poraus osoitti lämpötilan nousseen 100 metrin
syvyydessä
sadan viime vuoden aikana 1-2 astetta.
Sen jälkeen porauksia on tehty myös Jotunheimenissa Norjassa ja
Italiassa ja
Sveitsissä. Alustavat tulokset Jotunheimenissa osoittivat viime vuonna,
että
ikirouta ulottuu jopa 400 metrin syvyyteen maanpinnan alapuolelle.
Vaikutukset suurimmat Alpeilla
Dramaattisimmat muutokset ovat tapahtuneet Alpeilla. Kolmenkymmenen
metrin syvyyteen tehty poraus Murtelissa, Sveitsissä, paljasti
lämpötilan
nousseen 1,2 astetta vuodesta 1990. Se on paljon enemmän kuin
keskimääräinen lämpötilan nousu ilmakehässä.
Harrisin mukaan maapallon lämpeneminen vaikuttaa voimakkaammin
maanpinnan alapuolella. Laaksojen reunat, vuorenseinämät ja rinteet
ovat erityisesti uhattuina, koska
juuri ikirouta pitää nämä muodostelmat koossa.
Pace-ohjelman puitteissa pyritään mm. havaitsemaan merkkejä siitä, että
rakennukset ja hiihtohissien ja köysiratajärjestelmien kaltaiset
laitteet olisivat
vaarassa luhistua. Tutkijat ovat mm. rakentaneet laaksomalleja, joissa
simuloidaan maan lämpenemistä.
- On aivan varmaa, että ikiroudan sulaminen on vaaraksi ihmisille.
Yritämme siksi
minimoida vahingot, Harris sanoi.
STT-VT
21.1.2000
Ajassa -sivulle
|