Aikuisiän diabetes haitaksi kansanterveydelle ja -taloudelle
Suomessa aloitetaan laaja kymmenen vuoden mittainen ohjelma vakavan kansanterveydellisen sairauden, diabeteksen, kuriin saattamiseksi.Kyse on varsinkin riskiryhmissä olevilla aikuisilla lihavuuden ennaltaehkäisystä ja hoidosta, johon kuuluu oikea ravinto ja kohtuullinen liikunta.
Meillä on 180 000 diabeetikkoa, joista valtaosalla eli 150 000:lla on aikuisiän diabetes. Vuoteen 2010 mennessä diabeetikkoja on jo 300 000, jollei tehokkaisiin toimiin ryhdytä nimenomaan perusterveydenhuollossa.
Suomessa ei puuttuu tietoa diabeteksesta, mutta hoito ei ole pysynyt mukana kehityksessä. Vain 10 prosentilla aikuisiän diabeetikoista on hyvä hoitotasapaino, joka tarkoittaa verensokerin pysymistä aisoissa.
Valitettavasti myös lapsuusiän diabetesta sairastavilla vain neljänneksellä on hyvä hoitotasapaino. Suomessa tämän ns. ykköstyyppiin sairastuneiden määrä on sitä paitsi maailman korkeimpiin kuuluva.
Aikuisiän diabeteksen hoitoon kuluu vuodessa kolme miljardia markkaa. Kyse ei ole mistään lievästä sokeritaudista vaan tappavasta taudista sydän- ja verisuonitaudin riskin vuoksi, sanovat asiantuntijat.
Diabetesrekisteri tärkein apuväline
Dehkoa eli Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelmaa valmistelee Diabetesliitto yhteistyössä terveydenhuollon viranomaisten ja hoitohenkilökunnan kanssa. Mukana on myös mm. Sosiaali- terveysministeriö, Kuntaliitto ja terveysalan järjestöjä.
Ohjelmalla tehostetaan hoitoa ja eritoten omaa hoitoa. Välttämätön apuväline hoidon laadun seurantaan ja arviointiin on koko maan kattava diabetesrekisteri.
Diabetes-ongelma ei ole mikään suomalainen ilmiö. Sairastuneiden määrä on kasvussa koko maailmassa.
Nykyisin diabeetikkoja on 143 miljoonaa ja määrän arvellaan nousevan 25 vuodessa jo 300 miljoonaan. Samansuuntaisesti kuin Suomessa lähes 90 prosenttia sairastaa aikuisiän diabetesta.
STT-IA
21.1.2000
