Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Palkkasoturit ovat aina levittäneet tartuntatauteja



Eurooppalaiset voivat kiittää monista tänne saapuneista tartuntataudeista palkkasotureita. He toivat meille 1400-luvun lopussa kupan. Tuorein heidän välityksellään kaikkialle maailmaan levinnyt tauti on HI-virus.


- Vanhimmat HIV-löydökset johtavat 1950-luvun lopulle Kongoon. Belgian Kongo itsenäistyi 1960 ja maassa vallitsi pitkään sekasorto.

- Siellä oli paljon palkkasotureita, joiden mukana HIV-levisi maailmalle samaan tapaan kuin kuppa aikoinaan, lääketieteen tohtori ja tutkija Heikki S. Vuorinen kertoi lääkäripäivillä Helsingissä.

Kuppa kulkeutui 1490-luvulla ympäri maailmaa Ranskassa ja Espanjassa taistelleiden palkkasotureiden mukana.

Samoihin aikoihin maailmaa valloittivat uudet taudit englanninhiki ja pilkkukuume sekä jo 1300-luvun puolivälistä riehunut rutto.

1500-luvun tienoot olivat pahaa kulkutautiaikaa. Tutkijan mukaan se oli "kiehtova ajanjakso Euroopassa tautien kannalta".

Kulkutauteja tavataan erityisen runsaasti silloin, kun maailmalla tapahtuu suuria mullistuksia. Sotien ja suurten nälänhätien aikana taudit leviävät aina nopeasti. Sodan ja nälänhädän yhdistelmä on kulkutaudeille otollisin.


Musta surma otti omansa 1350-luvulla

Mustana surmana tunnettu paise- ja keuhkorutto tuli Eurooppaan 1347 kaleerilaivoilla. Genovalaiset pakenivat tataarien piirittämästä Kaffasta (nyk. Fedosia Krimillä) ja toivat laivoilla mukanaan tautia levittäviä rottia.

Luoteis-Italiassa sijaitseva Genova oli keskiajalla maineikas tasavalta ja Välimeren tärkein kauppakaupunki.

Espanjantauti aloitti 1918 hävityksensä sotilaiden koulutusleireiltä ja länsirintaman juoksuhaudoista. Espanjantaudiksi kutsuttu influenssa tappoi 1918-1920 yli 20 miljoonaa eurooppalaista.

Kolmannes suomalaisista menehtyi kulkutauteihin 1600-luvun lopun suurina nälkävuosina (1696-1697).

Toisen kerran nälkävuodet ja kulkutauti iskivät Suomeen 1866-1868. Tuolloin kulkutauti oli täiden levittämä pilkkukuume, joka tappoi kahdeksasosan maan asukkaista.

Pilkkukuume aiheutti ihottumaa ja pernan suurenemista ja nosti potilaalle kovan kuumeen. Pahimmillaan pilkkukuume tappoi lähes kolmanneksen tartunnan saaneista.


Ihmiskunta taistelee mikrobeja vastaan

Ihmiset ovat kehittäneet omat keinonsa mikrobeja vastaan taistellessaan. Jo antiikin ajan ihmiset havaitsivat seisovan, haisevan veden vaarat.

Muinaiset metsästäjät tiesivät karttaa sairaita eläimiä ja Välimeren kauppakaupungit ottivat 1300-luvun lopulla käyttöön karanteenin.

Kunnollinen hygienia on yksi taisteluase. Muut ovat järkevä antibioottien käyttö ja rokotteiden kehittäminen. Rokotteilla ihminen hankkii itselleen keinotekoisen immuniteetin niin, että hänen ei tarvitse sairastaa itse tautia.

Mikrobit ovat silti edelleen suurin uhka ihmisten terveydelle. Ne ovat nimittäin niin ovelia, että ne muuntuvat ja kehittyvät muun muassa antibiootteja kestäviksi.

Bakteerit ovat jo kehittäneet antibioottiresistenttejä kantoja. Vuorinen sanoo, että sama ilmiö on havaittavissa viruslääkkeidenkin kohdalla. Tämä on nähty HIV:n hoidossa.

STT-IA
21.1.2000


Ajassa -sivulle