Pakolaispolitiikasta ja Venäjän suhteista eroa presidenttiehdokkaiden välille
Presidenttiehdokkaista Esko Aho (kesk.) edustaa selvästi jyrkempää kantaa Slovenian romanien kaltaisiin pakolaisiin kuin kansainvälisistä pakolaissopimuksista muistuttava Tarja Halonen (sd.).Presidenttiehdokkaiden ulko- ja turvallisuuspoliittiset näkemyserot tulevatkin ilmi lähinnä suhteissa Venäjään, pakolaispolitiikkaan ja pohjoismaiseen yhteistyöhön.
Paasikivi-seuran tilaisuudessa tiistaina esiintyneet ehdokkaat olivat Suomen harjoittaman ulko- ja turvallisuuspolitiikan päälinjoista yksimielisiä kuten aikaisemminkin.
Hienoista eroa rakentui siitä, että Esko Aho tarkasteli asioita oman pääministerikautensa ratkaisujen hetkistä tähän päivään ja Tarja Halonen taas saattoi tukeutua aivan viime aikojen kuten Helsingin huippukokouksen sisäisiin keskusteluihin.
Tämä korostui käsiteltäessä Suomen suhdetta Saksaan EU-maana, eli aihetta, jota Aho mitä ilmeisemmin haluaa pitää keskusteluissa esillä. Samoin myös Ahon vaatimuksena lisätä pohjoismaista yhteistyötä EU:n sisällä.
Halonen joutui toistamaan kertomuksensa siitä, kuinka NATO-maille kelpasi vain ja ainoastaan Suomen ja Ruotsin ulkoministerien yhteinen kriisinhallintaehdotus.
Aho kaipaa pienimuotoisia Venäjä-projekteja
Aho edusti näkemystä, jonka mukaan Suomella tulisi olla erityinen Venäjä-strategia. Sen pitäisi huomioida meille ominaista "mammuttitautia" kaihtaen lähialueiden pienempimuotoiset projektit, joilla voitaisiin saada aikaan hyvinkin konkreettisia tuloksia mm. ympäristöasioissa.
Halonen taas piti hyvänä saavutuksena sitä, että Suomen EU-puheenjohtajuusponnistelujen ansiosta EU:lla on nyt ensimmäinen oma Venäjä-strategia, jota Suomen on tarkoitus tukea Portugalin puheenjohtajuuskaudella.
Halosen mielestä ulkoministeriön viikoittainen seuranta ja tukeutuminen eri tutkimuslaitosten antiin tuottaa hyvin tietoa Venäjästä.
Suomen Venäjän politiikkaan kuuluu Halosen mukaan kärjistämisten välttäminen etenkin Venäjän presidentinvaalien alla. Tästä huolimatta on tuotu julki, ettei kriisialueilla noudateta kansainvälisiä sopimuksia.
Aho muistutti tavanneensa Venäjän uuden mahtimiehen Vladimir Putinin joskus aikaisemmin, muttei tämä tehnyt Ahoon mitään erityistä vaikutusta.
- Olisi pitänyt, nuorissa miehissä on voimaa, Aho pyrki keräämään irtopisteitä Paasikivi-seuran harmaapäisessä miesyleisössä.
Pikakäännytykset ristiriidassa sopimusten kanssa
Molemmat ehdokkaat kiittelivät, että maahanmuuttopolitiikan kiintiöosuudet on hoidettu hyvin. Aho ilmaisi selvästi haluavansa pikakäsittelyn ja rajalta käännytyksen niille pakolaisille, jotka ovat tulossa turvallisiksi katsotuista maista.
Hän muistutti kuinka tilanne rauhoittui "päättäväisestä" toiminnasta hänen pääministerikaudellaan, kun Venäjä katsottiin turvalliseksi maaksi venäläisille.
Halosen mukaan Suomen on EU:n reuna-alueena ja EU:n huippukokouksen velvoittamana vaikutettava syihin, jotka johtavat esimerkiksi romanien pakolaisuuteen.
Ruotsin pikakäännytykset, joista Aho otti esimerkin, eivät ole "ihan kiva" tapa YK:n Geneven sopimuksen ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten valossa. Väliaikainen viisumikäytäntö rahoittaa tilannetta, ja antaa Halosen mukaan hengähdysaikaa paneutua asioihin.
Maahanmuuttoa voidaan hillitä Halosen mukaan panostamalla lähialueiden tukemiseen niin, ettei elintasokuilu nykyiseen mittaan aja ihmisiä liikkeelle.
MARGIT HARA
25.1.2000
