Saksojen ja Euroopan yhdistäjä Kohl skandaalin kourissa
Saksan pitkäaikainen entinen liittokansleri ja kristillisdemokraattisen puolueen johtaja Helmut Kohl on monien mielestä tahrannut tähtipaikkansa historiassa Saksojen yhdistäjänä ja Euroopan yhtenäisyyden visionäärinä.
Viime
joulukuussa Saksan politiikan suuri mies tunnusti ottaneensa
vastaan kaksi miljoonaa markkaa (6 miljoonaa Suomen
markkaa) salaisia lahjoituksia toimiessaan Saksan
liittokanslerina ja kristillisdemokraattien (CDU) puheenjohtajana
1990-luvulla.
Tunnustusta seurasi valtion syyttäjien aloittama rikostutkinta
luottamuksen rikkomisesta. Mikäli Kohl joutuu asiasta
syytteeseen ja hänet todetaan syylliseksi, hän saattaa joutua
viideksi vuodeksi vankeuteen.
Tutkinnasta huolimatta Kohl ei ole suostunut paljastamaan
rahojen lähdettä, hän luopui jopa puolueensa
kunniapuheenjohtajuudesta voidakseen olla paljastamatta
rahojen takana olevia tahoja.
Tämä on ruokkinut epäilyjä
lahjuksista ja siitä, että raha on peräisin laittomista lähteistä.
Skandaali on järkyttänyt koko Saksaa ja Kohlista onkin alettu
käyttää mafiaan viittaavaa lempinimeä "don Kohleone".
Kohlin pitkä ura
Kohl toimi Saksan liittokanslerina vuodesta 1982 vuoteen 1998.
CDU:n puheenjohtajuutta Kohl piti hallussaan
neljännesvuosisadan.
Saksan liittokanslerina Kohl oli avainhahmo Euroopan talous- ja
rahaliitossa (EMU) ja yhteisvaluutta euron synnyttämisessä.
Kohl piti tiivistä taloudellista yhteistyötä parhaana reseptinä
Saksan taloudellisen ja poliittisen voiman puolustamiseen. Hän
katsoi EMU:n olevan myös paras keino välttää uusi sota
Euroopassa.
Kohlin uran hienoimpia hetkiä oli Berliinin muurin murtuminen
vuonna 1989. Epäilyistä ja ajoittaisesta vihamielisyydestä
huolimatta Kohl onnistui yhdistämään kommunistisen
Itä-Saksan ja kapitalistisen Länsi-Saksan enemmän tai
vähemmän omilla ehdoillaan.
Länsisaksalainen demokraattinen
perustuslaki, markkinatalous ja sosiaaliverkosto ulotettiin itään.
Itä-Saksassa Kohlista tuli lähes kulttihahmo kommunismin
kukistuttua.
Kuitenkin muutamassa vuodessa toiveet nopeasta
taloudellisesta noususta kariutuivat ja Kohlin tuki alueella
heikkeni. Maan itäosiin tehdyillä matkoilla Kohlia tervehdittiin
hurraahuutojen sijaan kananmunilla.
Kohlin kitkerin tappio 1990-luvulla oli epäonnistuminen
työttömyyden leikkaamisessa. Vuonna 1998 työttömiä oli 12,6
prosenttia työvoimasta, mikä on korkein työttömyysluku
30-luvun alun jälkeen.
Tämä oli suuri syy siihen, miksi Kohl
hävisi vaalit samana vuonna Gerhard Schröderin johtamille
sosiaalidemokraateille.
STT-IA
21.1.2000
Ulkomaat -sivulle
|