Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Viikon varrelta - ulkomaisia talousuutisia lyhyesti



USA:n kauppa-alijäämä taas ennätykseen

Yhdysvaltain ulkomaankaupan alijäämä nousi marraskuussa 26,5 miljardiin dollariin henkilöautojen ja kulutustavaroiden tuonnin kasvun vetämänä. Kyseessä on maan tähän mennessä suurin ulkomaankaupan kuukausialijäämä.

Marraskuu oli vuoden kahdeksas kuukausi, jona ulkomaankaupan alijäämä nousi uuteen kuukausiennätykseen. USA:n tavara- ja palvelukaupan alijäämä nousi kauppaministeriön torstaina julkistamien tietojen mukaan vuositasolla jo 266,8 miljardiin dollariin.

Alijäämä oli yli sata miljardia dollaria suurempi kuin vuonna 1998. Silloin ulkomaankaupan alijäämä oli ennätykselliset 164,3 miljardia dollaria.

Yhdysvaltain tuonti ja vienti nousivat marraskuussa suuremmiksi kuin kertaakaan aiemmin yhden kuukauden aikana. Tuonnin arvo kohosi 109,4 miljardiin dollariin ja viennin arvo 82,9 miljardiin dollariin.


Aasian talouskriisistä toipunut timanttikauppa alkaa jälleen säihkyä

Japanilaismiehet ovat jälleen alkaneet ostaa morsiamilleen kihlasormuksia, joihin istutettu aito timantti voi maksaa jopa kolmen kuukausipalkan verran. Ikuisen rakkauden vakuuttelu on tuonut uutta säihkettä maailman timanttibisnekseen, joka alkaa pikku hiljaa elpyä Aasian talouskriisin seurauksista.

Eteläafrikkalaisen De Beers -timanttikonsernin laskelmien mukaan ainakin joka toinen japanilaismorsian saa nykyään sormeensa aidon timanttisormuksen.

De Beers itse hallitsee maailman timanttikaupasta yli 60 prosentin osuutta. Yhtiön myyntitoimisto sijaitsee Lontoossa ja asiakkaat osaavat tiensä Charterhouse Streetillä sijaitsevaan rakennukseen, josta on turha etsiä yhtiön nimikilpeä.

- Timanttialalla työskentelevät tuntevat toisensa, ja samat suvut ovat hallinneet alaa jo useiden sukupolvien ajan, sanoo De Beersin myyntijohtaja Roger van Eeghen.

Timantit käyvät kaupaksi, kun ihmisillä menee hyvin. Sen takia De Beers kärsi kovin Aasian talouskriisistä, mutta nyt näkymät ovat parantuneet molemmin puolin.

Kaukoidän ja Arabimaiden markkinat ovat piristyneet lemmekkäiden sulhasmiesten ansiosta. Tytöt saavat usein sormeensa parhaan ystävänsä (kuten Marilyn Monroe vakuutti) usein myös Kanadassa, Britanniassa, Australiassa ja Yhdysvalloissa.

Timanttien maailmanmarkkinoista Yhdysvallat on vallannut lähes puolet, Japani vajaan viidenneksen ja Arabimaat kymmenesosan.

Timantteja etsitään nykyään satelliittipaikannuksen avulla Namibiasta, jossa kiven laatu on keskimäärin parempaa kuin Etelä-Afrikassa. De Beersin mukaan myös raakatimanttien myynti parani viime vuonna 70 prosenttia 5,2 miljardiin dollariin.


Elintasokuilu kasvaa Yhdysvalloissa

Vaikka Yhdysvaltain talous nautti 90-luvulla ennennäkemättömästä kasvuputkesta, kasvun hedelmät jakaantuivat epätasaisesti, ja kuilu rikkaiden ja köyhien välillä repesi entisestään.

Taloustutkimuslaitos EPI:n tiistaina julkistama raportti kertoo, että suurituloisin viidennes ansaitsi viime vuosikymmenellä yli kymmenen kertaa enemmän kuin pienituloisin viidennes kansasta.

Rikkaimpien perheitten tulot kasvoivat 15 prosenttia samaan aikaan kun köyhimpien tulot pysyivät ennallaan ja keskituloistenkin tulot lisääntyivät vain alle kaksi prosenttia.

Raportin mukaan globalisaatio, teollisuustyöpaikkojen väheneminen, matalapalkkaisten palvelutöiden lisääntyminen, siirtolaisuus sekä ammattiliittojen heikentyminen pitivät pienipalkkaisten tulot matalina.


Möis: Viron julkissektoria leikattava

Tallinnan kaupunginjohtaja Jüri Möis vaatii suuria leikkauksia Viron julkiseen sektoriin. Hänen mukaansa noin 150 000 ihmistä saa julkiselta sektorilta nykyisin palkkaa. Heidän lukumääränsä voitaisiin hänen mukaansa aivan hyvin vähentää jopa 15 000:een.

Yksinomaan Tallinnassa on kaupungin palkkalistoilla 29 000 ihmistä, vaikka kaupunki tulisi aivan hyvin toimeen neljällä tai viidellä tuhannella palkollisella, totesi sisäministerin paikalta kaupunginjohtajaksi siirtynyt Möis Viron nykytilannetta ja tulevaisuutta käsitelleessä seminaarissa.

Julkisen sektorin paisuminen muuttuu vuosi vuodelta ongelmallisemmaksi, koska työikäisten ihmisten lukumäärä on laskusuunnassa. Viime vuosien aikana on työikäisten määrä pudonnut 28 000 ihmisellä.

Jos Viroon ei tule lisäväestöä ulkomailta, laskee maan väkiluku vuonna 2030 alle miljoonaan, Möis sanoi.


Viron ulkomaankauppa Suomi-vetoista

Viron ulkomaankauppa on entistä enemmän sidoksissa Suomeen. Viime marraskuussa maan viennistä yli viidennes suuntautui Suomenlahden pohjoispuolelle. Tuonnista puolestaan lähes kolmannes tuli Suomesta.

Viron kauppavaihto oli marraskuussa 2,7 miljardia kruunua (noin miljardi markkaa) alijäämäinen viennin ollessa 3,97 miljardia kruunua (1,5 Mmk) ja tuonnin 6,6 miljardia kruunua (2,6 Mmk).

Suomesta Viro toi tuotteita yhteensä 2,07 miljardin kruunun (800 mmk) arvosta pääosiltaan sähkölaitteita, koneita, metallituotteita sekä muovi- ja paperituotteita. Viro puolestaan vei Suomeen mm. tekstiili- ja metallituotteita, puutavaraa sekä jalkineita.

Virolle tärkeitä vientimaita Suomen jälkeen ovat Ruotsi, Latvia, Venäjä, Liettua, Saksa, Hollanti ja Tanska. Suurimpia tuontimaita puolestaan ovat Venäjä, Saksa, Ruotsi, Kypros ja Latvia.

Kaikkiaan Virolla on kauppavaihtoa 110 valtion kanssa. Vientivoittoista oli ulkomaankauppa 54 maan kanssa. Eniten kauppavaihto on viime aikoina vähentynyt Ruotsin kanssa. Vastaavasti vaihto Liettuan kanssa on kasvanut yli sadalla miljoonalla kruunulla.


Bundesbank kunnioittaa D-markkaa kultarahalla

Saksan keskuspankki Bundesbank suunnittelee lyövänsä ensi vuonna kultarahan. Kultakolikko hyvästelisi yli 50-vuotiaan D-markan valuuttamarkkinoiden historiaan.

Yhden D-markan kolikkoa muistuttava arvokolikko tarjoaisi kansalle "uniikin ja kestävän muiston D-markasta", Bundesbank kaavailee. Rakastettu D-markka korvataan vuoden 2002 alusta Euroopan Unionin yhteisvaluutalla eurolla.

Vaikka yksi kultamarkka voi kullan markkinahinnoista riippuen maksaa 230-250 D-markkaa, jopa 750 Suomen markkaa, niille uskotaan olevan menekkiä. 11,85 grammaa painavia arvokolikoita on tarkoitus lyödä miljoona kappaletta.

Kolikoiden valmistukseen tarvittava kulta otetaan Bundesbankin reserveistä.

Koonnut: IA
21.1.2000


Talous-sivulle