Suomesta löydetty 670 mineraalia - ensimmäinen kokoomateos suomeksi
Geologian tutkimuskeskuksessa on valmistunut mittava kokoomateos Suomen mineraaleista. Kyseessä on ensimmäinen laaja suomenkielinen julkaisu alalta.Edellinen vastaavanlainen teos on A. E. Nordenskiöldin Beskrifning öfver de i Finland funna mineralier 1855 sekä sen uusintapainos vuodelta 1863.
Fil. tri Kai Hytösen teoksessa esitellään 670 Suomesta löydettyä mineraalia ja kuntakohtainen löytöpaikkojen hakemisto. Sivuja kirjassa on 400, mineraalikuvia 176 ja laaja kirjallisuusluettelo.
Suomen mineraalit on tarkoitettu hakuteokseksi kaikille mineraaleista kiinnostuneille, niin harrastelijoille kuin ammattilaisillekin.
Myös muita julkaisuja ja hakemistoja on ilmestynyt Suomen mineraaleista eri aikoina. Tärkeä lähdejulkaisu on Aarne Laitakarin Suomen Mineraalien hakemisto vuodelta 1967.
- Maapallolta tunnetaan nykyään noin 3 700 eri mineraalia. Tämä teos esittelee niistä 670 ja niiden noin 320 synonyymiä, gemmologista nimeä, muunnosta ja vanhentunutta, käytöstä poistettua nimeä, mainitsi Hytönen.
Samalla hän sanoi uskovansa, että maastamme löytyy mineraaleja, joita tässä teoksessa ei ole mainittu.
Hytönen kokosi ja teki teoksen mineraaleista loppuun eläkepäivinään. Hän toimi Geologian tutkimuskeskuksessa ennen eläkkeelle siirtymistään mm. kallioperäosaston johtajana, valtiongeologina sekä mineralogisen laboratorion esimiehenä.
Eniten mineraaleja Orivedellä
Mineraalien lukumäärät kunnittain vaihtelevat. Eniten mineraaleja on Orivedellä, josta kirjassa on mainittu 133 kappaletta. Toisella sijalla on Sodankylä 104 mineraalilla.
Seuraavina ovat Kisko (93), Kuusamo (90), Inari (87), Eno (85), Kittilä (77), Outokumpu (74), Parainen (74), Kemiö (69), Keminmaa (62), Sotkamo (61) ja Helsinki (61). Mineraalien runsaus näissä kunnissa johtuu lähinnä monia eri mineraaleja sisältävistä malmeista ja pegmatiiteista.
Kirjan löytöpaikkatiedoston mukaan platinaa on löytynyt Inarin Miessijoen ja Sotajoen jokisorasta hippuina. Lisäksi platinaa on löytynyt upana eli huuhdontahiekkana Ivalojoen alueelta, Laanilan Kuivakurusta, Lemmenjoelta, Luttojoelta ja Palsinojalta, Tankavaarasta sekä Utsjoelta Tenojoen Äimiöstä.
Pohjois-Savon kimberliiteistä on 1990-luvulla löytynyt timantteja. Mm. Kaavilta on louhittu kirkkaita pieniä timantteja, joista suurimman läpimitta on ollut viisi millimetriä.
Myös itäisessä Suomessa on kimberliittipiippuja. Niitä löytyy Lieksan seuduilta aina Pudasjärvelle ja Taivalkoskelle saakka. Ns. törmäystimantteja taas on löydetty Lappajärven kraatterin sueviitista Vimpelin Hietakankaalla. Kiteen pituus on vain 0,15 milliä.
Nauvon Haverön meteoriitista tunnistetun timantin raekoko puolestaan on alle mikrometrin. Nämä mikrotimantit voi havaita vain erikoislaittein, ns. röntgendiffraktiolla.
STT-MH
21.1.2000
