Muut lehdet maanantaina 24.1.2000

Pohjalaisen mukaan uusi järjestyslaki on tarpeen

Suomeen tarvitaan uusi järjestyslaki, kyseistä lakia valmisteleva työryhmä ilmoittaa mietinnössään pontevasti. Oikeassa ryhmä siinä onkin. Yleistä turvallisuutta ja järjestystä koskevia kieltoja ja käskyjä ei olla turhanpäiten kokoamassa samaan lakiin.

Samalla kun kiellot ja määräykset niputetaan, niitä tiukennetaan. Sekin johtuu tarpeesta, sillä Suomeen tarvitaan varsinkin parempaa turvallisuutta ja järjestystä. Jos on odotettavissa, että tässä auttaa lain tiukennus, niin tehtäköön sen mukaan.

Muutama vuosi sitten suomalaisten uskottiin kasvaneen jo niin fiksuiksi eurooppalaisiksi, että julkisilla paikoilla osataan käyttäytyä mallikkaasti, vaikka pykälät sallisivat erinäisiä vapauksia, kuten alkoholin nauttimisen julkisilla paikoilla.

Silloinkin toimittiin odotusten mukaan, ja voimaan saatetuissa kuntien järjestyssäännöissä kiellettiin ainoastaan muita häiritsevä päihteiden nauttiminen yleisellä paikalla. Se tarkoitti kohtuullisen naukkailun luvallisuutta.

Odotukset eivät täyttäneet, hyvä ei seurannut. Työryhmä vetääkin nyt liekaa tiukemmalle ja ehdottaa, että päihteiden nauttiminen yksioikoisesti kielletään yleisillä paikoilla.

Myös seksipalvelujen katukauppaan työryhmä ehdottaa nyt rajoitusta, tosin lievempää kuin alkoholijuomien nautiskeluun. Kielletyksi tulisi yleistä häiriötä aiheuttava seksipalvelujen ostaminen ja myyminen.

Osassa kuntia, varsinkin suurimmissa kaupungeissa on jo lähdetty tiukentamaan järjestyssääntöjä. Viimeksi Turku vastikään kielsi alkoholin naukkailun yleisillä paikoilla. Vaasassakin asia on puhuttanut kunnallispoliitikkoja. Paine järjestykseen ja turvallisuuteen vaikuttavan lain uudistamiseen onkin näin tullut alhaaltapäin, perustasolta.

Kun rajoituksia muutama vuosi sitten lievennettiin, seuraamukset eivät olleet toivotun kaltaisia. Varsinkin nuorten ja lasten läträäminen kaljan kanssa on paikoin riehakasta. Epäilyksenpoikanen silti elää, onko tilanne korjattavissa lakia muuttamalla. Niin moni muukin asia on muuttunut.

Alkoholijuomien tarjonta on vapautunut ja myös nuorilla on rahaa runsaasti. Pykälien väljentäminen ei ollut ainoa syy tilanteen villiintymiseen. Päinvastainen liike lakipykälissä tuskin yksin riittää hillintään.

Poliisi ja muut viranomaiset kuitenkin tarvitsevat sekä voimavaroja valvontaan että oikeutuksen puuttua asioihin. Oikeutus on työryhmän ehdottamassa laissa. Mutta jos tapojen valvonta jää poliisin varaan, tulos ei voi olla erinomainen. "Lait" on säädettävä kotona.

Lähtötasossa on joka tapauksessa paljon toivomisen varaa, kun työryhmäkin on nähnyt tarpeelliseksi ehdottaa, että laissa kiellettäisiin myös häiritsevä pissaaminen yleisillä paikoilla.

Kaleva on huolestunut polttoaineiden hinnoista

Dieselpolttoaine kallistui viime vuoden aikana 35 prosenttia. Pääasiasiassa se johtui raakaöljyn hinnan noususta. Kipeimmin korotus koettelee kuljetuselinkeinoa sekä henkilö- että tavaraliikenteessä. Myös bensiinin hinta on hypännyt ennennäkemättömiin lukemiin. Se lisää yksityisten ihmisten liikkumiskustannuksia etenkin pitkien etäisyyksien Pohjois-Suomessa.

Ankarimmin polttoainekustannusten kohoaminen vaikuttaa kuorma-autoyrittäjiin. Kuljetusalalla on nykyisin jonkin verran ylikapasiteettia, joka kiristää kilpailua. Kun kilpailulait estävät kuljetustaksojen tehokkaan yhdenmukaistamisen, vallitsevat alalla viidakon lait. Töitä saa se kuljettaja, joka ajaa halvimmalla.

Rehti kilpailu on kaikkialla suotavaa, mutta kuljetusala on nyt joutumassa liian ahtaalle. Suomen Kuorma-autoliitto ennustaakin satojen yritysten konkurssiaaltoa lähivuosina. Kustannusten nousu karsii autoilijoita, ellei jotain tehdä.

Kuljetusten antajat suhtautuvat nihkeästi riittäviin taksojen korotuksiin. Heidän mielestään rahtien kallistuminen nakertaisi kaikkien kuorma-autoja työllistävien yritysten kannattavuutta. Vähiten ymmärtämystä autoilijoille on herunut metsäyhtiöiltä. Ne eivät näytä hyväksyvän minkäänlaisia rahtitaksojen korotuksia.

Yksinkertaisimmin kuljetusalan kustannusten huojentaminen kävisi keventämällä polttoaineverotusta. Se on meillä EU-maiden korkeimpia. Hyötyliikenteen käyttämän dieselpolttoaineen hinnassa on yli puolet valtion perimiä veroja. Bensiinissä osuus on tuntuvasti sitäkin suurempi.

Veron alentamiselle olisi perusteet jo pelkästään siksi, että liikenne on meillä erittäin raskaasti verotettu elinkeino. Dieselautoilta peritään erillinen dieselvero. Tämä auton kokonaispainon mukaan määräytyvä vero on tavalliselta maansiirtoautolta keskimäärin 16000 markkaa vuodessa. Sen lisäksi dieselien käyttäjät maksavat yli kaksi markkaa veroa jokaisesta polttoainelitrasta.

Tähän saakka kuorma-autoilijat ovat saaneet ministereiltä ainoastaan myötätuntoa. Esitykset polttoaineverotuksen lieventämisestä on sillä taholla tyrmätty ja kehoitettu autoilijoita nostamaan taksoja. Näin tyly linja on kovin yksioikoinen.

Rahtihintojen riittävä nostaminen on tässä tilanteessa vaikeaa. Toteutuessaankin sillä olisi monia kielteisiä seurauksia. Kuljetusten tuntuva kallistuminen nostaisi tavaroiden hintoja ja kiihdyttäisi siten inflaatiota. Parempi ratkaisu on maltillinen taksojen korjaaminen ja tuntuva polttoaineveron keventäminen. Hyötyliikenne on tärkeä talouselämän osa, jonka toimintaedellytykset pitää turvata.

Myös Ilta-Sanomat arvioi esitystä järjestyslaiksi

Sisäministeriön työryhmän esitys uudeksi järjestyslaiksi on saanut jossain määrin ristiriitaisen vastaanoton. Yleisesti on katsottu hyväksi, että laki poistaisi järjestyssääntöjen erot kuntien välillä. Monet ovat kuitenkin jo ehtineet ilmaista tyytymättömyytensä luonnoksen linjaan, jota he pitävät turhan väljänä.

Tamperelainen Aamulehti suhtautui 22.1. hankkeeseen melko myönteisesti. Samana päivänä oululainen Kaleva katsoi kunnallisten järjestyssääntöjen riittävän lähinnä suurten kaupunkien ongelmiksi katsottujen ongelmien hillitsemiseen. Kun työryhmä kieltäisi juopottelun mm. "aukioilla", lehti kysyi nenäkkäästi, tarkoittaako aukio metsäseudulla hakkuuaukiota, jolla ei näin ollen saisi ottaa ryyppyä.

Rajanveto on aina vaikeaa. Prostituution täyskiellon ajajat arvostelivat viikonvaihteen Ilta-Sanomissa järjestyslakihanketta siitä, että sillä kiellettäisiin vain "häiritsevä prostituutio". He katsoivat sen huononnukseksi verrattuna Helsingin nykyiseen järjestyssääntöön, jolla kielletään kaikenlainen katuprostituutio.

Helsingin nykylinjan yksi seuraus on ollut, että prostituoidut ovat siirtäneet liiketoimintaansa Vantaalle niin kuin mm. Ilta-Sanomissa ja Helsingin Sanomissa on kerrottu.

Järjestyslain tarkoituksena on iskeä siihen epäkohtaan, jonka kunnallisten järjestyssääntöjen kirjavuus aiheuttaa. Katujuoppo osaa siirtää harrastuksensa julkijuopottelun kieltäneestä kunnasta naapurikuntaan ja sieltä tarpeen vaatiessa kolmanteen kuntaan.

Järjestyslaki saattaa - jos eduskunta suo - tulla voimaan jo ensi vuonna. Monikaan järjestyssäännön perusteella sakotettu ei ehkä ehdi ruveta ennen lain voimaantuloa peräämään tuomioistuinten kantaa sakkojensa lainmukaisuuteen. Loputtomiin ei ole mahdollinen sellainen tilanne, jossa järjestyssäännöllä yritetään kieltää lain sallima toiminta kuten rauhallinen viinaryypyn ottaminen kadulla.

Katurauha on arvokas asia, mutta kertoo paljon ajastamme, että katurauhaa varten tarvitaan laki. Käsitys hyvästä, muut ihmiset huomioon ottavasta käytöksestä ei enää näytä automaattisesti tavoittavan kaikkia. Yhteinen käyttäytymiskoodi horjuu tilanteessa, jossa jotkut katsovat sopimattomaksi vain lailla kielletyn, eivät sellaista, joka ei kuulu hyviin tapoihin.

Vajaat kaksi kuukautta voimassa ollut Helsingin järjestyssääntö on vaikuttanut rauhoittavasti katuelämään, joskin on syytä olettaa, että Komisario Talvi on antanut merkittävää apua rauhoittumisessa.

Laki on varmaankin tarpeen järjestyssääntökirjavuuden poistamiseksi. Laki ei kuitenkaan ole paras mahdollinen väline tarttua sellaiseen kulttuurin vinoutumaan, jota tapojen höltyminen edustaa. Jos lailla pystyttäisiin kaikkeen, hallituksen kannattaisi kiireen vilkkaa jättää eduskunnalle laki rikollisuuden kieltämisestä.

Iltalehti arvioi palkkaneuvotteluja

Palkkaneuvottelut ovat edenneet presidentinvaalin varjossa, mikä on saattanut auttaa tuloksiin pääsyä. Jatkuva kommentointi tv-kameroiden edessä ei helpota välttämättömiin kompromisseihin pääsemistä.

SAK:n voimakkaasti tukema Tarja Halonen tuskin hyötyisi työriitojen kärjistymisestä. Tosin tämä voisi lämmittää työreformin isän vastaista luokkataisteluhenkeä vasemmalla, mutta haittaisi varmaan menestystä avainasemassa olevien porvarinaisten keskuudessa.

Tietenkään kukaan ei tunnusta palkkaneuvottelujen ja presidentinvaalin yhteyttä ja vaikutukset ovatkin lähinnä tiedostamattomia. Entä haluaako ay-liike tasoittaa Halosen avausta, jos hän voittaa? Tai kampittaa Ahoa vuoden 1956 malliin, jos toisin käy?

Nykyiset palkkaneuvottelut testaavat Suomen työmarkkinoiden kypsyyttä euroaikana. Tulos on korkeintaan tyydyttävä.

Metalli avasi kokeneen Per-Erik Lundhin johdolla vastuullisesti ratkaisujen pään saaden heti seuraa rakennus- ja eräistä muista liitoista. Maltillisen ryppään koossa pysyminen oli kiistaton saavutus. 3,1 prosentin palkankorotukset ovat silti 50 prosenttia korkeammalla kuin asiantuntijoiden suosittelema parin prosentin taso. Lasku maksetaan työllisyyden parantumisen hidastumisena.

Ns. yleinen linja ei luo ongelmia elektroniikkateollisuudessa, jossa tuottavuus on noussut nopeasti, eikä boomia elävällä rakennusalalla. Sen sijaan muutenkin ahtaalla olevilla aloilla vaikeudet kärjistyvät. Kustannuspaineet nousevat vaikkapa kunnallisissa hyvinvointipalveluissa.

Merkittävä osa työmarkkinakenttää ei ole edes yhtynyt yleiseen linjaan. Niinpä pankeissa alkaa ylityökielto ja ns. maksuvälityssaartoa on väläytetty. Tämä aiheuttaa nopeasti hankaluuksia koko yhteiskunnassa.

Avoimet kiistat eivät aina koske palkankorotuksia, vaan muun muassa pankkien aukioloa lauantaisin tai ulkopuolisen työvoiman käyttöä paperitehtaissa. Tällaisetkin kiistat on kuitenkin ratkaistu usein rahalla.

Suomalaisilla työmarkkinoilla on siis eurokypsyyttä, mutta myös turhaa jäykkyyttä. Avoimessa taloudessa ei ole paljon sopeutumisaikaa eikä virheitä voi enää paikata devalvaatiolla. Toivottavasti tosiasiat otetaan huomioon jäljellä olevissa neuvotteluissa - puolin ja toisin.

Koonnut: TK
24.1.2000

Muut lehdet -sivulle