Muut lehdet keskiviikkona 26.1.2000

Aamulehden mukaan kumpikin jäljellä olevista ehdokkaista kelpaa presidentiksi

Presidentinvaalien toisen kierroksen ennakkoäänestys alkaa tänään kiihkeissä tunnelmissa - Esko Ahon ja Tarja Halosen puolesta ja vastaan otetaan kantaa kiivaasti.

Päähenkilöt kohtelevat edelleen toisiaan kohteliaasti, vaikka joutuvat katselemaan toisiaan päivästä päivään.

Äänestäjille he käyvät televisiosta tutuiksi niin asia- kuin pehmopuoleltaan, vaikka Tuttu juttu ei tällä kertaa pääsisikään ratkaisijan asemaan.

Tasavallan presidentin vaali on henkilövaali, vaikka Aho ja Halonen ovatkin ansioituneita puoluepoliitikkoja. Presidentti jättää puolueensa, mutta ei irtaudu taustastaan ja arvoistaan. Ne ovat ja vaikuttavat hänen työhönsä.

Meillä on ollut 18 vuotta sosiaalidemokraattisperuinen presidentti, mutta Suomi ei ole liukunut sosialismiin tai sinne päinkään. Tuskin kolmaskaan sdp:stä kotoisin oleva presidentti tilannetta muuttaisi - ei näin porvarillisessa maassa yksi presidentti tee kesää eikä talvea.

Yhtä totta on, että sdp:llä on ulkopoliittinen värisuora eikä sen toteaminen ole pelottelua sdp:n puheenjohtajan, pääministeri Paavo Lipposen väitteistä huolimatta. Ulkopoliittinen päätöksenteko sujuu samanmielisten voimin juoheasti, mutta olisi terveellistä, että se jakautuisi useamman puolueen kesken.

Kylmä tosiasia on, että porvarillisen maan porvaripuolueet eivät pystyneet päättämään yhteisestä ehdokkaasta - eivät ennen vaaleja eivätkä sen jälkeen. Se on niille yhteiseksi häpeäksi.

Viime kerralla porvarien siirtymistä Elisabeth Rehnin taakse avitti yhteinen porvarihallitus; nyt sitä estää kokoomuksen ja keskustan jakautuminen hallituspuolueeksi ja oppositiopuolueeksi.

Vasemmistopuolueet sen sijaan pystyivät yhteistyöhön tavalla, joka voi ennakoida puoluekentän kaksinapaistumisen alkavan vasemmalta laidalta.

Kokoomus puolueena ei lähtenyt suosittamaan kumpaakaan ehdokasta, kun sen oma ehdokas ei selviytynyt toiselle kierrokselle. Yksittäisten kansanedustajien ja muiden puoluejäsenten käsiä ei kuitenkaan ole sidottu.

Näin ollen olisi ollut viisainta, että myös puolueiden piirit olisivat pysyneet pilttuissaan. Pohjanmaalla keskusta yrittää hankkia kokoomuslaisten ääniä Aholle lupaamalla vastalahjaksi kokoomukselle kunnallisvaalien jälkeen lisää kunnallisia vaikuttajan paikkoja. Keskusta kai luovuttaisi niitä ''omasta'' ylisuuresta kiintiöstään. Hanke potkaisee itseään nilkkaan.

Kiihkeimpienkin puoluejyrien olisi parasta luottaa kansalaisten kykyyn valita ehdokkaansa ilman puolueiden suosituksia ja huvittavia, omaa etujaan katsovien julkkisten täyttämiä listoja.

Suomalainen äänestäjä voi rauhallisin mielin, omien mieltymystensä perusteella mennä äänestämään kumpaa ehdokasta tahansa. Sekä Esko Aho että Tarja Halonen täyttävät mainiosti presidentin mitat.

Etelä-Suomen Sanomien mukaan loppusijoitusvaihtoehto lisää ydinvoiman kannatusta

Eurajoen kunnanvaltuuston päätös hyväksyä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittaminen kunnan maaperään Olkiluodon alueelle on käytännössä lopullinen päätös siitä, mihin Loviisan ja Olkiluodon voimaloiden polttoaine sijoitetaan. Asia edennee hyvässä järjestyksessä eduskuntaan, joka tekee kuluvan kevään aikana virallisesti asiasta päätöksen.

Siten Suomi on samalla ensimmäinen maa, joka avoimesti on hoitamassa itse ydinpolttoaineensa lopullisen sijoittamisen. Muualla ei ratkaisuja vielä ole tehty. Esimerkiksi Ranskassa ja Englannissa on ydinpolttoaineen jälleenkäsittelylaitoksia, jotka ovat herättäneet suurta huolta. Tosin jälleenkäsittelylaitoksien materiaali on suurelta osin sotilaallista.

Suomen ratkaisussa ydinpolttoaine tullaan - kun se on aluksi jäähdytetty ydinvoimalan altaissa - sijoittamaan erikoiskapseleihin satojen metrien syvyyteen kallioperään. Pallografiittiraudasta ja kuparista valmistetut kapselit sijoitetaan sijoitustunneleihin porattuihin reikiin. Reiät ja niihin johtavat tunnelit täytetään bentoniittisavella, joka pystyy sitomaan säteilyä, jos vastoin kaikkia laskelmia kapseleihin tulisi vuotoja.

Laskelmien mukaan jo muutama metri kallioperää riittäisi turvallisesti eristämään kapselit, mutta Suomessa on lähdetty hakemaan varmistusta satojen metrien syvyydestä. Valittu syvyys riittää myös suojaksi ainakin yhden jääkauden ajaksi, tosin ei tiedetä, milloin jääkausi on tulossa ja kuinka kauan se kestäisi, todennäköisesti kymmeniätuhansia vuosia.

Ydinjäteyhtiö Posivan mukaan loppusijoitusaseman rakentaminen tulee maksamaan runsaat miljardi markkaa. Koko aseman hinnaksi ylläpitokustannuksineen arvioidaan Posivassa 4,3 miljardia markkaa. Kustannukset on jo etukäteen kerätty ydinsähkön hinnassa.

Laitos tulee työllistämään sijoituspaikkakunnalla runsaat sata ihmistä. Sen kiinteistövero ja muut verotuotot kunnalle ovat yli 10 miljoonaa markkaa vuodessa.

Tässä vaiheessa on vielä ratkaisematta, miten järjestetään Loviisan käytetyn ydinpolttoaineen kuljetus Olkiluotoon. Se voidaan tehdä joko maitse tai meritse.

On vielä arvioimatta, mitä Eurajoen päätös merkitsee suunnitelmille rakentaa viides ydinvoimala Suomeen. Todennäköisesti se ei ainakaan heikennä ydinvoimalahankkeen kannatusta.

Suomenmaan mukaan SDP:n ulkopoliittinen värisuora on vaaliasia

Sosiaalidemokraattisella puolueella on tunnetusti vahvat valta-asemat maan politiikassa. Ne perustuvat kohtuulliseen vaalimenestykseen ja poliittiseen osaamiseen. Niiden lisäksi on tarvittu annos poliittista ahneutta ja häikäilemättömyyttä.

Vaalitappiostaan huolimatta Sdp sai jatkaa viime eduskuntavaalien jälkeen päähallituspuolueena. Puolue säilyi eduskunnan suurimpana ja tuttu presidentti oli hyödyksi pyrkimyksissä säilyttää valta-asemat. Erityisen vahva ja kattava on sosiaalidemokraattinen värisuora ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Puolue on onnistunut miehittämään presidentin, pääministerin, ulkoministerin, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan sekä ei vähäisimpänä EU:n komissaarin vakanssit. Tukena on pitkä liuta omia korkeita virkamiehiä.

Ulkopoliittinen värisuora perustuu kansalaisten vaaleissa luovuttamien valtakirjojen maksimaaliseen hyödyntämiseen. Värisuorat ja muut kohtuuttomat vallankeskittymät ovat purettavissa vain vaalien antamalla riittävän selkeällä viestillä.

Kansan Uutiset näkee Esko Ahon leirissä paniikin merkit

Presidentinvaalien varsinainen loppusuora alkaa tänään, kun toisen kierroksen ennakkoäänestys käynnistyy. Tarja Halosen kannatus on noussut gallup gallupilta, ja hänen voittonsa näyttää lähes varmalta. Halosen mahdollisuuksia lisäävät selvät paniikin merkit Esko Ahon leirissä.

Yksikään Ahon nostama vaaliteema ei näytä purevan, ja keskustan kenttä pilaa lopullisesti ehdokkaansa mahdollisuudet sen kaltaisilla lehmänkaupoilla, joita Pohjanmaalla on tehty.

Aho ja hänen organisaationsa toivoivat alunperin Halosta vastaehdokkaaksi toiselle kierrokselle. Sen, että Halonen on vasemmistolainen, kirkosta eronnut avoliitossa elävä yksinhuoltaja, jota kaiken lisäksi epäillään pasifismista ja seksuaalisten vähemmistöjen ymmärtämisestä, piti tehdä hänestä helpon vastustajan. Ahon koko vaalikampanja rakennettiin tämän oletuksen varaan.

Aho ja hänen organisaationsa eivät ole saaneet vaihdetuksi levyä, vaikka oletus on osoittautunut perusteelliseksi virhearvioksi. Aho toistaa alunperin ajateltuja teemoja yhä epätoivoisemmin - ja saa kuulijat ainoastaan kyllästymään entistä enemmän, kuten kannatusluvut kertovat.

Aho jankuttaa erityisesti Halosen vasemmistolaisuudesta. Halosen ei ole tarvinnut peitellä maailmankatsomustaan. Jos demokratia, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, yksilönvapaus, ihmisoikeudet, ympäristöarvot, hyvinvointivaltio ja rauhantahto ovat vasemmistolaisen reviiriä ja yksinoikeutta, aina parempi. Porvareiden alueeksi jäisivät näiden arvojen vastakohdat. Nekö ovat Ahon arvoja? Eivät Halosen ajamat asiat pelota äänestäjiä, koska suuri enemmistö heistä kannattaa samoja asioita.

Mitä vasemmistolaisuudella pelottelijat sanovat sen jälkeen, kun Halonen on valittu presidentiksi? Sanovatko he vasemmiston saavuttaneen murskavoiton? Tuskinpa vain. Kyllä he löytävät aivan muita selityksiä, mm. Halosen pätevyyden ja muut henkilökohtaiset ominaisuudet.

Miksei meillä ole porvarihallitusta, jos ideologinen vedenjakaja on niin ratkaiseva kuin Aho yrittää todistella? Eduskunnassa on vankka porvarillinen enemmistö, mutta kokoomus valitsi jo toisen kerran perätysten yhteistyökumppanikseen vasemmiston keskustan sijasta - syitä keskusta saa etsiä itsestään.

Hallituskumppaneiden valinta on poliittinen perusvalinta. Hallitus päättää maassa harjoitettavasta politiikasta, ei presidentti. Ahon kiukuttelu kokoomukselle on ilmaus epätoivosta ja vain heikentää hänen asemaansa.

Myös jatkuva puhe demareiden ulkopoliittisesta värisuorasta on tylsä vaaliase niin kauan kuin ei ole näyttöä värisuoran aiheuttamista haitoista.

Aho on yrittänyt esiintyä puolueestaan irtautuneena yleisporvarina ja nykyaikaisena nuorena valtiomiehenä. Pohjanmaan keskusta- ja kokoomuspiirien lehmänkauppa tuhoaa koko huolellisesti lavastetun illuusion. Äänestäjälle tämä on muistutus siitä, että hän äänestää Ahoa äänestäessään myös sellaisen menneen maailman poliittisen kulttuurin puolesta, johon lehmänkaupat, kassakaappisopimukset, iltalypsyt, kulissien takaiset valtapelit ja muut keskustalaisuuden tympeimmät ominaisuudet kuuluvat.

Koonnut: TK
26.1.2000

Muut lehdet -sivulle