Euroopan osakemarkkinat - pilviä sinitaivaalla

Yhdysvaltain osakemarkkinoiden arvo dollareissa on kasvanut 90-luvun alusta lähes 350 prosenttia. Japanin osakemarkkinat elivät loistokautensa vuonna 1989, mutta sitten kupla puhkesi.

90-luvulla Japanin markkinat ovat heikentyneet 10 prosenttia, mutta viime aikoina sijoittajat ovat taas alkaneet kiinnostua Japanin mahdollisesti orastavasta talouskasvusta.

Japanin sijasta kuitenkin Euroopan osakemarkkinat olisivat talouslehti The Economistin mielestä sijoittajille paremmat, sillä eurooppalaisten yritysten voitot ovat kasvussa.

Ensiksikin eurooppalaisten yritysten rakennemuutokset sujuvat japanilaisia paremmin ja toiseksi Euroopan talouskasvu tulee luultavasti olemaan Japania nopeampi.

Yritykset harrastavat rakennemuutosta

Eurooppalaisten yritysten rakennemuutoksia jotkut epäilijät pitävät kosmeettisina. He myös arvelevat, että eurooppalaiset hallitukset lopettavat rakennemuutokset lyhyeen, mikäli ne johtavat työpaikkojen menetyksiin tai mikäli tärkeinä pidetyt yritykset ovat vaarassa joutua ulkomaalaisomistukseen.

Saksan ja Ranskan vasemmistolaiset hallitukset ovat molemmat näyttäneet huonoa esimerkkiä tälläisissä tapauksissa.

Esimerkiksi liittokansleri Gerhard Schröder julisti ääneen mielipahaansa englantilaisen Vodafonen tehtyä vihamielisen tarjouksen saksalaisesta viestintäyhtiö Mannesmannista, ja viime syksynä Ranskan hallitus hermostui Michelinin ilmoittaessa laajoista irtisanomisista.

Eurooppalaiset yritykset eivät kuitenkaan enää piittaa hallitustensa toivomuksista kuten ennen vanhaan, vaan nyt yritysjohtajat haluavat pitää osakkeenomistajat tyytyväisinä. Niinpä he kiinnittävät entistä enemmän huomiotaan yrityksen kannattavuuteen ja tuottavuuteen.

Tästä näkyy The Economistin mielestä merkkejä kaikkialla. Viime vuonna heinä-syyskuussa yritysfuusioiden ja yritysostojen yhteisarvo oli Euroopassa suurempi kuin Yhdysvalloissa. Tämä oli ensimmäinen kerta sitten vuoden 1993. Myös vihamielisten ostotarjousten määrä on kasvanut Euroopassa.

Viime vuoden tammi-syyskuun aikana niiden yhteinen arvo oli 244 miljardia dollaria, mikä on kolme kertaa enemmän kuin yhdeksänä aikaisempana vuotena yhteensä.

Markkinat syvenevät ja suhdanteet paranevat

Yritykset ovat myös alkaneet harrastaa omien osakkeidensa takaisinostoja. Näin yritykset saavat nostettua kannattavuuttaan osakkeenomistajan näkökulmasta. Sekä Saksassa että Ranskassa lakimuutokset ovat antaneet tähän paremmat mahdollisuudet.

Euron tulo puolestaan poisti euroalueelta valuuttariskit, joten sijoitukset muihin euroalueen maihin ovat muuttuneet kannattavimmiksi.

Eurooppaan on selvästi syntymässä entistä yhtenäisemmät ja syvemmät pääomamarkkinat. Sijoittajat saavat paremmat mahdollisuudet valita mieleisensä yritykset, ja toisaalta myös yritysten mahdollisuudet rahoittaa toimintaansa pääomamarkkinoiden kautta paranevat.

Pankkilainojen osuus tulee vähenemään, mikä on yritystoiminnan yleisen tehokkuuden kannalta hyvä asia, sillä kansainväliset sijoittajat asettavat yrityksille tiukempia vaatimuksia kuin kotikaupungin pankinjohtajat.

Myös suhdanteet ovat suosiollisia Euroopan osakemarkkinoiden kehitykselle. Keski-Euroopan suuret valtiot Saksa ja Ranska ovat molemmat piristymässä taantumasta. Jo viime vuonna kasvu oli odotettua nopeampaa, ja se kiihtynee lisää tänä vuonna vaikka korkoja nostettaisiinkin.

Viime vuoden heinä-syyskuussa kansantuotteen kasvu oli vuositasolla Saksassa 1,2 prosenttia ja Ranskassa 3 prosenttia. Tälle vuodelle ennustetaan kasvuksi Saksassa vajaata 3 prosenttia ja Ranskassa yli 3 prosenttia.

Kurssit kohti taivaan sineä

Joidenkin yritysten osakkeet ovat jo nousseet vaarallisen korkealle. Näin on erityisesti käynyt uuden teknologian yrityksille ja uuteen teknologiaan panostaville teleyhtiöille.

Meikäläisistä yrityksistä tälläisiä ovat esimerkiksi Nokia ja Sonera. Koska Nokian osuus Helsingin pörssin vaihdosta on tavattoman suuri, on koko Helsingin pörssin kehitys ollut poikkeuksellisen päätähuimaava.

Tämä heijastelee täysin amerikkalaisen teknologiayritysten Nasdaq-indeksin järjetöntä kehitystä, eikä sillä ole sinänsä paljonkaan tekemistä Suomen tai Euroopan kehityksen kanssa. Euroopan mittakaavassa Helsingin pörssi on hyvin pieni ja perifeerinen. Tärkeimmät osakemarkkinat Euroopassa ovat Frankfurtissa, Pariisissa ja Lontoossa.

The Economistin mielestä Euroopan osakemarkkinoilla on teknologiayritysten korkeiden kurssien lisäksi toinenkin huoli. Osakkeiden hintataso on yleisesti korkea.

Lehdessä joulukuun alussa esitetyn Morgan Stanleyn arvion mukaan eurooppalaiset osakkeet olisivat 40 prosenttia yliarvostettuja. Yritysten voittojen on joko kasvettava nopeasti tai osakkeiden hintojen täytyy laskea.

Mahalasku mahdollinen

Osakkeiden hinnat noudattavat kurssikehitystä koskevia spekulatiivisia odotuksia, eikä niillä välttämättä ole lyhyellä tähtäimellä mitään tekemistä yrityksen todellisen tuloksen kanssa.

Hintoihin vaikuttaa myös vanha kunnon kysynnän ja tarjonnan laki. Osakkeita on tarjolla vain rajallinen määrä, mutta markkinoille virtaa jatkuvasti lisää sijoituspääomaa ja osakkeiden kysyntä kasvaa.

Osakekursseihin vaikuttaa myös korkojen ja inflaation kehitys. Inflaatio johtaa korkojen nostoon, ja korkeat korot jäähdyttävät osakkeiden kurssikehitystä. Näin käy siksi, että korkojen noustessa toisaalta osakkeiden suhteellinen huokuttelevuus sijoituskohteena heikkenee ja toisaalta osakesijoituksiin käytettävä lainaraha kallistuu.

Pahin uhka Euroopan osakemarkkinoille tulee kuitenkin Yhdysvalloista, jonne on kehittynyt melkoinen pörssikupla.

Jos ja kun tämä kupla puhkeaa ja Wall Streetillä kurssit rojahtavat alas, niin myös kaikkien Yhdysvalloissa pörssiin listautuneiden eurooppalaisten yritysten osakkeet putoavat ja saman tien pörssit romahtavat myös Euroopassa.

HEIKKI JANTUNEN
21.1.2000

Talous -sivulle