RAPID-teknologiaohjelmalla tehokkaampaa tuotekehitystä
Tuotekehityksen tehostamiseen tähdännyt RAPID-teknologiaohjelma on kasvattunut laajasti osaamista metalli- ja elektroniikkateollisuudessa. Kolmisen vuotta kestäneellä ohjelmalla on saavutettu myös merkittäviä kilpailuetuja aiempaan toimintaan verrattuna.
Näihin keskeisiin tuloksiin päädyttiin RAPID-ohjelman
loppuseminaarissa Vantaalla keskiviikkona. Ohjelmassa
kokeiltiin ja otettiin käyttöön uusimpia tuotteiden
kehitystyötä parantavia menetelmiä.
- Tulosten avulla tuotekehitys ja sen myötä uusien
tuotteiden tulo markkinoille on nopeutunut ja voidaan
valmistaa aiempaa laadukkaampia tuotteita entistä
edullisemmin, kertoo ohjelmapäällikkö Pekka Malinen.
Malinen korostaa nopeutta tärkeimpänä tuotekehityksen
menestystekijänä, koska parhaiten pärjää se, joka saa
uuden tuotteen ensimmäisenä myyntiin.
Uusin
tuloksekkaan kehitystyön tunnusmerkki on hänen
mielestään myös yritysten kyky verkottua, joka niin ikään
on lisääntynyt.
Ohjelmaan osallistui 117 yritystä eri puolilta Suomea.
Mukana olivat matkapuhelinyhtiöiden Nokian ja
Benefonin lisäksi useita tunnettuja korkean teknologian
yhtiöitä kuten ABB, Ahsltröm, Biohit, Datex-Ohmeda,
Suunto ja Vaisala.
Malisen mielestä ilahduttavasti yli
puolet osallistuneista yrityksistä on pieniä ja
keskisuuria.
- Mukana olevat yritykset toimivat metalli- ja
elektroniikkateollisuudessa, mutta ohjelman tulokset
ovat kuitenkin sovellettavissa useilla teknologia-alueilla
ja myös prosessiteollisuudessa, sanoo Malinen.
Projekteja 83
Ohjelman projektien kokonaismäärä nousi 83:een, joista
25 oli korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten julkisia
tutkimusprojekteja ja loput 58 yritysten omia projekteja.
Projektit keskitettiin viidelle osa-alueelle eli
tuotekehityksen tehostamiseen, tuotekehitystä tukevan
tietotekniikan aiempaa laajempaan hyödyntämiseen ja
prototyyppitekniikoiden soveltamiseen, tuotetiedon
hallinnan kehittämiseen sekä tuotteiston hallinnan
parantamiseen.
Yrityskohtaisten tutkimusten avulla parannettiin
tuotteiden kehitystyötä, joka liittyi esimerkiksi litteisiin
näyttöihin, matkapuhelimiin, sykemittareihin sekä
sairaaloiden leikkaussalien valvontalaitteista
metsäkoneisiin, traktoreihin, peltikatteisiin ja
nostureihin.
Metalliteollisuuden Keskusliiton ja Tekesin koordinoiman
ohjelman tulosten arvioidaan näkyvän laajemmin
yritystentoiminnassa kuitenkin vasta muutamien vuosien
kuluttua.
Lähes 160 miljoonan markan ohjelmasta Tekes rahoitti
78 miljoonaa, yritykset itse 60 miljoonaa ja
tutkimuslaitokset 20 miljoonaa markkaa.
STT-IA
21.1.2000
Talous -sivulle
|