Opetusministeri kertoo kantansa eläinlääketieteellisen siirtoon 26. tammikuuta

Rask: Yliopistojen tutkimus yhä enemmän yrityslähtöistä

Raskin mukaan erityisesti yliopistot ovat omaehtoisesti lähentäneet suhteitaan elinkeinoelämään.

Rask on muun muassa painottanut ammattikorkeakoulujen tutkintorakenteen kehittämistä sekä oppilaitosten ja työelämän kiinteämpää yhteistyötä osana ammatillista peruskoulutusta. Hänen mukaansa kehittämissuunnitelma antaa hyvän pohjan kehittää eri koulutusaloja tasapuolisesti.

- Minun mielestä siinä ei erityisen paljon mitään päällekkäisyyttä ole. Joka ala, lähtien varhaisopetuksesta, johon nyt on tulossa myös esiopetus, etenee omalla tahollaan.

- Puhe toisen asteen jäämisestä jalkoihin korkeakouluopetuksen kustannuksella on mielestäni turhaa, Rask sanoo.

Yliopistoissa paljon yrityslähtöistä tutkimusta

Raskin mukaan ammattikorkeakouluissa painotetaan nimenomaan ammatillista osaamista, jonka taso niiden perustamisen myötä yleisesti nousee. Hän ei näe ristiriitaa ammattikorkeakoulujen tutkimustoiminnan muodoissa verrattuna tiedekorkeakouluihin.

Hänen mukaansa työelämävalmiuksia edistävä tutkimustoiminta on ammattikorkeille välttämätöntä. Rask kuitenkin muistuttaa, että nykyisin myös yliopistojen tutkimustyö on paljolti yrityslähtöistä.

- Nyt ollaan tavallaan tultu eurooppalaiselle tasolle. Ammattikorkeakoulut nimenomaan perustettiin nostamaan ammatillisen osaamisen tasoa.

- Se, että ammattikorkeakouluissa harjoitetaan tutkimusta on minusta aivan välttämätöntä. Kehittämissuunnitelman perusteella vahvistetaan erityisesti tutkimuksen perusteita. Ammattikorkeakoulut tulevat kilpailemaan rahasta, jolla tutkimusta tehdään, aivan samoin kuin yliopistot, Rask toteaa.

- Ammattikorkeiden tutkimuksen voisi sanoa olevan tuotekehittelypainotteista, tietenkin vähän alasta riippuen. On selvää, että yliopistot ovat kuitenkin omaehtoisesti tulleet tässä suhteessa lähemmäksi. Niissäkin on aloja, jotka ovat hyvin käytännönläheisiä.

- Käytännössä ammattikorkeakoulujen tutkimusta ei vielä kovin paljoa ole, koska tässä on ollut voimakas vastustus koko ajan.

- Yliopistojen määrärahoistahan tulee huomattava osa tällä hetkellä yritysmaailmasta ja se on yliopistojen ongelma siltä osin, että tutkimusta rahoittavat yritykset edellyttävät yliopiston panostavan siihen myös omaa rahaa. Se raha on pois yliopiston perusrahoituksesta, joka pitäisi suunnata opetukseen ja perustutkimukseen.

Vaikka liike-elämän periaatteet näkyvät entistä selkeämmin myös koulutuksessa, Rask luottaa koulutuksen ja yritysmaailman pysyvän riittävästi omilla alueillaan.

- En usko, enkä pelkää, että yritykset voisivat vaikuttaa tutkimusten tuloksiin. On tärkeää, että koulut ja työelämä tekevät yhteistyötä, mutta tasapaino täytyy säilyttää. Elämäänhän yleensäkin liittyy hyvin läheisesti liiketoiminta, ja koulutuksen suhteen on tietysti uhka, että tässä mennään liian pitkälle ja joudutaan sitten palaamaan takaisin, Rask arvioi.

Duaalimalli säilyy tulevaisuudessakin

Raskin mukaan paljon julkisuudessakin keskustelua herättänyttä suomalaisen korkeakoulutusmallin tulevaisuutta käsiteltiin laajasti vielä kehittämissuunnitelman valmistelun loppuvaiheessa.

Hän sanoo, että asiassa vallitsee nyt laaja yhteisymmärrys, ja yliopistojen huoli duaalimallin murtumisesta on aiheeton.

- Asiasta on käyty hyvin laaja poliittinen keskustelu. Tämä on meidän poliittinen yhteinen paperimme, johon on kirjattu selvästi, että duaalimalli säilytetään. Ja se on hyvä, Rask toteaa.

- Yliopistoilla ei korkeimman tieteen harjoittajina pitäisi olla tässä mitään pelättävää.

Opiskelijoiden liikkuvuus lisääntyy

Viime syksynä ylioppilaskunnat nostivat voimakkaasti esille ns. Bolognan julistuksen, joka oli n. 30 Euroopan maan opetusministerin yhteinen tahdon ilmaus eurooppalaisen koulutusjärjestelmän suuntaviivoista.

Rask ei pidä alkukesällä allekirjoittamaansa paperia millään lailla Suomea sitovana. Hänen mukaansa eurooppalaisen koulutuksen kehittämisessä pyritään parantamaan avoimuutta ja liikkuvuutta.

- Eihän meillä ole tarkoitus harmonisoida opetusta, mutta olisi ollut aika kummallista, jos minä ja Suomi ei EU-puheenjohtajakautemme juuri alkaessa olisi tällaista poliittista julistusta allekirjoittanut.

- Se ei ole mikään sopimus eikä sitoumus. Se ei edellytä meiltä mitään toimenpiteitä. Meidän ei tarvitse muuttaa koulutusjärjestelmäämme Bolognan julistuksen takia.

- Se, mitä siinä ajetaan takaa, on helpottaa opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuutta.

Suomalaiset opiskelijat ovat jo vuosia voineet erilaisten vaihto-ohjelmien kautta sisällyttää ulkomaisia opintojaksoja osaksi opiskeluaan. Bolognan julistuksen pohjalta näitä ohjelmia edelleen kehitetään, mutta helposti herää kysymyksiä myös laajemmasta koulutusrakenteiden yhdistämisestä tulevaisuudessa. Raskin mukaan sellaista ei kuitenkaan ole suunnitelmissa.
- Eihän meillä pienenä maana ole varaa lähteä laskemaan koulutuksen tasoa. Siinä on se selkeä raja.

- Jokainen maa vastaa tutkintorakenteistaan itse. Ei Bologna, ei Sorbonne eikä EU tule meille sanomaan, minkälaiset tutkintorakenteet meillä täytyy olla, Rask sanoo.

Hänen mukaansa Suomessa on osattu hyödyntää eurooppalaisia vaihto-ohjelmia hyvin, mutta hän kannustaa oppilaitoksia käyttämään vielä nykyistä enemmän varoja kansainvälisiin projekteihin.

- Viestini ammattikorkeakouluille ja yliopistoille on, että käyttäkää nyt, kun rahaa on. Niin, että yhdestätoista miljardista otetaan oma osuus ja vaikka vielä vähän päälle, Rask sanoo viitaten Sokrates II -ohjelman kokonaisrahoitukseen.

Toiselle asteelle enemmän arvostusta

Nuoria halutaankin entistä tehokkaammin houkutella myös toisen asteen koulutukseen, jossa kaikille aloille ovat tulossa kolmivuotiset perustutkinnot.

Raskin mielestä koulutuksen uudistuessa valinnaisuuden lisääntyminen on opiskelijoiden etu. Hän on myös painottanut työssäoppimisen tärkeyttä. Mm. lukio- ja ammatillisia opintoja yhdistävä nuorisoasteen koulutuskokeilu ei kuitenkaan ole houkutellut kovin monia ylittämään oppilaitosrajoja.

- Tarkoitus on, että ammatillinen tutkinto ja lukio voidaan suorittaa yhtä aikaa. Se on yksi osa sitä, jolla houkutellaan nuoria myös toisen asteen oppilaitoksiin. On totta, että tämän mahdollisuuden käyttö ei ole ollut kovin laajaa.

- Kyllähän meillä ammatillisen koulutuksen arvostamista on lisätty huomattavasti. On tehty erilaisia toimenpiteitä, joilla pyritään nostamaan ammatillisen koulutuksen ja osaamisen arvostusta.

- Tärkeää on, että liikkuvuus myös toisen asteen koulutuksessa lisääntyy. Ja yksi tärkeä asia on mahdollisuus jatkaa opiskeluaan ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa.

- Mutta se on aika pitkälle asennekysymys, että onko arvokasta, jos lähtee ammattikouluun, eikä menekään ammattikorkeaan tai yliopistoon. Se on vähän meistä vanhemmistakin kyllä kiinni, mitä me arvostamme, Rask sanoo.

Hän kertoo, että nuorisoasteen kokeilua on tarkoitus jatkaa ainakin toistaiseksi, ja uudelleenarvioinnit tullaan tekemään myöhemmin saatujen kokemusten pohjalta.

Opintotukijärjestelmän uudistuksia selvitetään

Aiemmin opetusministerinä toiminut eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen on esittänyt ajatuksen, että koko nykyinen opintotukijärjestelmä kaipaisi uudelleenarviointia.

Maija Rask ei lähtisi mittaviin muutoksiin, mutta myöntää että opintorahan taso ei kata opiskelijan menoja. Hänen mielestään opiskelijat ovat varovaisia lainanottajia.

- Meillä on aika hyvä järjestelmä tällä hetkellä, mutta kehittämisen tarpeita on. Näitä asioita selvittämään on asetettu työryhmä.

- Mielestäni asumistukiasiassa päästiin aika hyvään lopputulokseen. Tässä asiassa oli opiskelijoilla suurta aktiivisuutta. Lopputulos oli huomattavasti parempi, kuin mitä se alun pitäen oli, Rask toteaa.

- Aika harva ottaa tällä hetkellä opintolainaa. Opiskelijat ajattelevat usein, että opintorahalla pitäisi elää, mutta eihän sillä elä. On utopistista ajatella, että opintoraha tulisi joskus niin korkeaksi, että se kattaisi kaikki kustannukset.

- Norjan malli, jossa opintolainojen takaisinmaksuun annettaisiin helpotuksia, on ollut esillä hallituksen neuvotteluissa ja sitä kannattaisi mielestäni kokeilla, Rask sanoo.

Eläinlääketieteellisen taso turvattava

Rask esittää oman kantansa viime aikoina puhuttaneeseen Eläinlääketieteellisen tiedekunnan siirtoaikeeseen 26. tammikuuta.

Yhtenä vaihtoehtona on esitetty Kuopiota, mitä useat kansanedustajat ovat vastustaneet. Raskin mukaan nyt ollaan vasta selvittämässä asiaa, ja on luonnollista hakea eri vaihtoehtoja.
- En esitä kantaani tiedotusvälineille tässä vaiheessa.

- Tämän sanotaan olevan jokin siirtohanke. Tässä selvitetään myös Kuopio-vaihtoehto. Kun tiedekunta joka tapauksessa joutuu siirtymään jonnekin, Kuopio on esillä yhtenä vaihtoehtona.

- Olipa sijoituspaikka mikä hyvänsä, tulen ainakin pitämään siitä kiinni, että Eläinlääketieteellisen tilanne ei ainakaan resurssien puolesta tule huonontumaan.

- Eläinlääketieteellisen aloituspaikkamäärä on vuoteen 1992 verrattuna kaksinkertaistunut, mutta budjetti on viimeisen selvityksen mukaan pudonnut 14 miljoonaa markkaa.

- Ei Eläinlääketieteellisen asema Helsingin yliopiston pienimpänä tiedekuntana ole siis ollut ainakaan erityisessä suojeluksessa, Rask huomauttaa.

Hän myöntää laajemmat aluepoliittiset ongelmat, jotka ovat olleet hallituksessa esillä jo pitkän aikaa, ja joihin keskustelu siirrosta on yhdistetty. Raskin mukaan opetuksen taso on keskustelussa kuitenkin ensisijainen.

- En tiedä, onko väärin yhdistää kysymystä aluepolitiikkaan. Mutta kyllä opetusministerinä pidän tärkeimpänä sitä, että täällä harjoitetaan korkeatasoista eläinlääketiedettä, Rask sanoo.

MIKKO LAITINEN
21.1.2000

Politiikka -sivulle