Helikopterien jälkeen vuorossa STRIKE
Puolustusministeriö haluaa kehittää strategisen iskun torjuntajoukkoja
Puolustusministeriö tavoittelee vuosien 2001-2004 toiminta- ja taloussuunnitelmassaan 5,5 miljardin markan tilausvaltuutta strategisen iskun torjuntajoukkojen kehittämiseen.
Vuonna 2002
alkavaksi kaavailuilla hankinnoilla kehitettäisiin
mm. pääkaupunkiseudun maa-, meri- ja
ilmapuolustusjoukkoja.
Strategisen iskun torjuntajoukkojen kehittämisen
tilausvaltuus eli STRIKE ajoittuisi vuosille
2002-2008. Jo vuosi sitten puolustusministeriö
esitti tilausvaltuuteen 650 miljoonaa markkaa
vuosille 2002 ja 2003.
Nyt hankintoja on
myöhennetty niin, että tarve vuosina 2002-2004
olisi vain vajaat 500 miljoonaa markkaa ja loppu
viisi miljardia ajoittuisi myöhemmäksi.
Käytännössä hankinnat ajoittuisivat
valmiusyhtymien varustelun eli mm.
helikopterihankintojen jälkeen. Valmiusyhtymiin
aiotaan käyttää vuosina 2001-2004 yhteensä 4,4
miljardia markkaa.
Valtioneuvosto ei ole ottanut kantaa
puolustusministeriön toiminta- ja
taloussuunnitelmaan. Puolustusministeri Jan-Erik
Enestam (r.) toteaa kuitenkin, että hallitus on
ohjelmassaan sitoutunut vuonna 1997 annetun
turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteon
toimeenpanoon.
Yllättävä strateginen isku yksi uhkakuvista
Strategisen iskun torjuntajoukkojen kehittäminen
perustuu hallituksen selontekoon, jossa
määriteltiin kolme turvallisuusuhkaa.
Niistä yksi
on yllättäen aloitettava strateginen isku, jonka
tavoitteena on elintärkeiden kohteiden
lamauttaminen ja haltuunotto sekä valtakunnan
johdon alistaminen.
Eduskunnan hyväksymän selonteon mukaan
strategista iskua vastaan kyetään nostamaan
kynnystä myös Suomessa joukkojen
koulutustasoa, valmiutta sekä välineistöä
kehittämällä.
Elektroninen sodankäynti, liikkuvuus
ja kauaskantoinen asevaikutus ovat
avainasemassa välineistöä kehitettäessä.
Pääkaupunkiseudun puolustuksen kehittämisen
lisäksi tilausvaltuudella jatkettaisiin ilmavoimien
tärkeimpien hävittäjäyksiköiden suorituskyvyn
ylläpitämistä ajan tasalla.
Sillä myös jatkettaisiin
ensi vuonna alkavia merivoimien
kehittämishankkeita ja tarvittaessa
täydennettäisiin kansainvälisiin
rauhanturvatehtäviin tarkoitettujen joukkojen
varustusta.
Hankintoja edessä kaikkiaan 19 miljardilla markalla
Puolustusministeriön toiminta- ja
taloussuunnitelman mukaan lähivuosina
puolustusmateriaalia ollaan hankkimassa liki 19
miljardilla markalla.
Valmiusyhtymien ja
strategisen iskun torjuntajoukkojen ohella
suunnitelmissa ja merivoimien uudistamista,
tiedustelun, valvonnan ja johtamisen kehittämistä
ja uusinta- sekä täydennyshankintoja.
Vuositasolla hankinnat liikkuvat kolmen ja neljän
miljardin markan välillä.
Toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnan
perustana on ollut hallituksen kehyspäätös
vuosille 2000-2003. Vuotta 2004 koskevat
menokehykset on johdettu turvallisuus- ja
puolustuspoliittisesta selonteosta.
Viime vuonna puolustusministeriön hallinnonalan
menot olivat reilut 9,2 miljardia markkaa. Tänä
vuonna menot nousevat reiluun 9,8 miljardiin
markkaan ja vuonna 2004 ne olisivat vajaat 9,8
miljardia markkaa.
Reserviläisiä tarkoitus kouluttaa 35 000 vuodessa
Toiminta- ja taloussuunnitelmassa asetetaan
tavoitteeksi vähintään 35 000 reserviläisen
kouluttamisen vuosittain. Määrä vastaa vuoden
1997 tasoa, josta vuonna 1998 pudottiin noin 13
400:aan ja viime vuonna vain reiluun 3 000:een.
Tämän vuoden rahat riittävät noin 20 000
reserviläisen kouluttamiseen.
Kansainvälistä yhteistoimintakykyä parannetaan
suunnitelman mukaan liittämällä kansainväliset
rauhanturvaamis- ja kriisinhallintaoperaatiot
osaksi puolustusvoimien toimintaa. Muutos vaatii
puolustusvoimia koskevan lain tarkistamista.
Puolustusministeriön mukaan Suomella ei ole
kuitenkaan mahdollisuuksia lähettää
kansainvälisiin tehtäviin enempää kuin
rauhanturvaamistoimintaa koskevan lain
rajoittamat 2 000 sotilasta.
STT-MH
21.1.2000
Politiikka -sivulle
|