Turun tuomiokirkko sittenkin vasta 1400-luvulta
Kansallispyhäkön 700-vuotinen historia yksissä kansissa
Kansallispyhäkön, Turun tuomiokirkon, 700-vuotinen historia on saatu yksiin kansiin. Juhlavuoden kunniaksi ilmestynyttä teosta varten kirkon historiaa on tutkittu entistä laajemmin ja seikkaperäisemmin.
Suomen ainoan keskiaikaisen katedraalin
syntyvaiheet yllättivät jopa historian kirjoittajat.
- Yllättävää oli, että Turun tuomiokirkko on
rakennettu lopulliseen muotoonsa pääasiassa
vasta 1400-luvulla eikä 1300-luvulla, kuten
aiemmin luultiin.
- Eniten kirkon rakennusvaiheisiin
vaikutti piispa Maunu Tavast eikä niinkään piispa
Hemming, rakennushistoriaa koskevan osuuden
kirjoittanut valtionarkeologi Carl Jacob Gardberg
kuvailee.
Hän on mm. vertaillut Turun tuomiokirkkoa
Itämeren piirin muihin samoihin aikoihin
rakennettuihin noin 30 kirkkoon.
- Toinen, mitä ei ollut aiemmin paljon tutkittu, oli
tuomiokirkon merkitys turkulaisille. Se on ollut
valtavan suuri. Esimerkiksi 1500-luvulla, jolloin
kaupunkilaisilla ei ollut vielä omaa kelloa,
tuomiokirkon kellosta tiedettiin aika.
Kansanomaisesti kahdella kielellä
Lähes 400-sivuisen opuksen kokoaminen on ollut
tekijöilleen valtava urakka. Kirjoitustyö aloitettiin
vuonna 1997.
Kirkkohistorian osuuden kirjoittaja, Helsingin
yliopiston kirkkohistorian professori Simo Heininen
on helpottunut, että ponnistelujen lopputulos on
"kunnon kirja".
Vaikka teoksessa on mukana paljon
tutkimustietoa, on se kirjoitettu kansanomaisesti,
piispojen ja pappien elämää kuvaavilla episodeilla
höystettynä.
- Tavoitteena on ollut kirjoittaa kirja
normaalikansalaiselle, Heininen sanoo.
Turun tuomiokirkon 700-vuotisjuhlakirjaa
komistavat näyttävät, turkulaisen valokuvaaja Per
Olof Welinin ottamat noin 300 värivalokuvaa.
Lisäksi kirjassa on erikoisartikkeleita kahdeksalta
asiantuntijalta. Toimituskunnan puheenjohtajana
on toiminut arkkipiispa Jukka Paarma.
Kansallispyhäkön juhlakirjaa on saatavana sekä
suomen- että ruotsinkielisenä.
STT-IA
21.1.2000
Ajassa -sivulle
|