Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Turun tuomiokirkko sittenkin vasta 1400-luvulta

Kansallispyhäkön 700-vuotinen historia yksissä kansissa



Kansallispyhäkön, Turun tuomiokirkon, 700-vuotinen historia on saatu yksiin kansiin. Juhlavuoden kunniaksi ilmestynyttä teosta varten kirkon historiaa on tutkittu entistä laajemmin ja seikkaperäisemmin.


Suomen ainoan keskiaikaisen katedraalin syntyvaiheet yllättivät jopa historian kirjoittajat.

- Yllättävää oli, että Turun tuomiokirkko on rakennettu lopulliseen muotoonsa pääasiassa vasta 1400-luvulla eikä 1300-luvulla, kuten aiemmin luultiin.

- Eniten kirkon rakennusvaiheisiin vaikutti piispa Maunu Tavast eikä niinkään piispa Hemming, rakennushistoriaa koskevan osuuden kirjoittanut valtionarkeologi Carl Jacob Gardberg kuvailee.

Hän on mm. vertaillut Turun tuomiokirkkoa Itämeren piirin muihin samoihin aikoihin rakennettuihin noin 30 kirkkoon.

- Toinen, mitä ei ollut aiemmin paljon tutkittu, oli tuomiokirkon merkitys turkulaisille. Se on ollut valtavan suuri. Esimerkiksi 1500-luvulla, jolloin kaupunkilaisilla ei ollut vielä omaa kelloa, tuomiokirkon kellosta tiedettiin aika.


Kansanomaisesti kahdella kielellä

Lähes 400-sivuisen opuksen kokoaminen on ollut tekijöilleen valtava urakka. Kirjoitustyö aloitettiin vuonna 1997.

Kirkkohistorian osuuden kirjoittaja, Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori Simo Heininen on helpottunut, että ponnistelujen lopputulos on "kunnon kirja".

Vaikka teoksessa on mukana paljon tutkimustietoa, on se kirjoitettu kansanomaisesti, piispojen ja pappien elämää kuvaavilla episodeilla höystettynä.
- Tavoitteena on ollut kirjoittaa kirja normaalikansalaiselle, Heininen sanoo.

Turun tuomiokirkon 700-vuotisjuhlakirjaa komistavat näyttävät, turkulaisen valokuvaaja Per Olof Welinin ottamat noin 300 värivalokuvaa.

Lisäksi kirjassa on erikoisartikkeleita kahdeksalta asiantuntijalta. Toimituskunnan puheenjohtajana on toiminut arkkipiispa Jukka Paarma.

Kansallispyhäkön juhlakirjaa on saatavana sekä suomen- että ruotsinkielisenä.

STT-IA
21.1.2000


Ajassa -sivulle