Suomi kohonnut vertailuissa kärkimaiden joukkoon
Tuottavuuden kasvu oli 90-luvulla ripeää
Tuottavuuden kehitys on ollut viime vuosina Suomessa ripeää. Kansainvälisissä tuottavuusvertailuissa Suomi onkin noussut kärkimaiden joukkoon.
- Tuottavuudessa tapahtui selvä hyppäys ylöspäin
90-luvun alussa. Sen jälkeen tuottavuus on
kasvanut hyvää vauhtia, valtiotieteen lisensiaatti
Mika Maliranta Elinkeinoelämän
tutkimuslaitoksesta toteaa.
Tuottavuuslukuja on tapana verrata Yhdysvaltain
tilanteeseen. Malirannan mukaan Suomen
tehdasteollisuus onnistui 90-luvun mittaan
kuromaan huomattavasti umpeen amerikkalaisten
etumatkaa kokonaistuottavuudessa, jossa otetaan
huomioon sekä työ että pääoma.
- Kiinnikurottavaa on jäljellä vielä noin kymmenen
prosenttiyksikköä, Maliranta kertoo.
Hän muistuttaa, että alakohtaiset erot
tuottavuuden kasvussa ovat suuria.
Aivan omaa
luokkaansa on Nokian tähdittämä sähkö- ja
elektroniikkateollisuus, jossa tuottavuus
kaksinkertaistui lyhyessä ajassa 90-luvun lopulla.
Vastaava ilmiö koettiin myös Ruotsissa ja
Yhdysvalloissa.
- Yhdysvaltoihin verrattaessa paperi- ja
metalliteollisuus menestyvät hyvin. Sen sijaan
elintarviketeollisuus jää selvimmin jälkeen,
Maliranta sanoo.
Paperiteollisuudessa työn tuottavuus on
Suomessa huikeat 60 prosenttia parempi kuin
Yhdysvalloissa, ja kokonaistuottavuudessakin
etumatkaa amerikkalaisiin kertyy 20 prosenttia.
Sitä vastoin elintarviketeollisuudessa
kokonaistuottavuus yltää ainoastaan kahteen
kolmasosaan Yhdysvaltain lukemista.
Maliranta esitteli tuottavuusvertailuja
keskiviikkona Helsingissä kansalliseen
tuottavuusohjelmaan liittyneessä seminaarissa.
Tuottavuus edistää
työllisyyttä
Työministeriön kansliapäällikkö Pertti Sorsa
korosti seminaaripuheessaan tuottavuuden
merkitystä työllisyydelle. Näin siitä huolimatta,
että usein valitellaan tuottavuuden kasvun syövän
työpaikkoja, koska sen ansiosta sama tuotanto
saadaan aikaan vähemmillä panostuksilla.
- Hyvä tuottavuus on kuitenkin edellytys talouden
nousulle ja talouden nousu vastaavasti tuo
työpaikkoja, Sorsa selvitti.
Hänen mielestään tuottavuuden parantaminen on
Suomessa jatkossa entistä työläämpää, koska
lähtökohdat ovat nyt vaativammat kuin aiemmin.
- Nykyisellä tasolla tuottavuutta ei juurikaan
voida parantaa koneiden avulla, vaan
ratkaisevaksi nousevat aineettomat seikat eli se,
mitä on korvien välissä, Sorsa tähdensi.
Tärkeiksi kysymyksiksi nousevat esimerkiksi
työntekijöiden motivaatio ja osaaminen sekä työn
organisointi ja vastuun jakaminen.
Malirannan tavoin myös Sorsa kiinnitti huomiota
yleisen tuottavuuden kasvun taakse peittyviin
suuriin ala- ja yrityskohtaisiin eroihin.
Hän
huomautti, että pk-yrityksillä on suuryrityksiä
heikommat edellytykset tuottavuutensa
lisäämiseen. Lisäksi palvelualalla riittää edelleen
paljon urakkaa.
- Vaikka olemme yleisesti ottaen tuottavuuden
kärkimaita, niin palveluissa jäämme selvästi
jälkeen kansainvälisestä tasosta, Sorsa valitteli.
STT-IA
21.1.2000
Talous -sivulle
|