Lähikaupoilla kannatusta
Eurooppaan syntyy urbaaneja, varakkaiden asuma-alueita
Eriarvoisuus ja sen myötä alueellinen erilaistuminen lisääntyvät Euroopassa. Syntyy urbaaneja, varakkaiden ja ostovoimaisten alueita, jotka eivät noudata kansallisia rajoja. Osa alueista puolestaan kärsii väestökadosta.Vaikka ihmisten unelmat elämästä ovat samat, kuva eurooppalaisesta on rikkinäinen. Työtilanne, tulotaso ja kansantulo vaihtelevat suuresti eri puolilla Eurooppaa.
Eurooppalaisen tulevaisuus sekä kaupan rooli olivat esillä kauppojen asioita koskevassa seminaarissa maanantaina.
Suomen Gallupin toimitusjohtaja Leila Lotti selvitti tutkimuksia, joissa eurooppalaisen kuluttajan ja suomalaisen kaupan roolia oli käsitelty.
- Keskinen Eurooppa on urbaania. Maaseutumaisia EU-alueita ovat Portugali ja Suomi. Helsingille ja Lissabonille on yhteistä se, että ne kasvavat kohisten, hän sanoi.
Keski-Italiasta alkaa vaurauden vyöhyke, joka jatkuu Etelä-Saksan kautta Hampuriin, Luxemburgiin, Brysseliin, Hollantiin, Lontooseen ja Pariisin seudulle. Pohjoisessa ovat Helsinki ja Tukholma hyviä keskuksia.
Suomessa erilaistuminen on jo menossa. Kasvukeskukset Helsinki, Tampere, Turku, Oulu ja Jyväskylä vahvistavat asemiaan.
Euroopan 32 maassa tehdyn selvityksen mukaan toiveikkuus, että vuosi 2000 olisi parempi kuin mennyt, on suurta Pohjoismaissa, Saksassa, Irlannissa ja Virossa. Synkimmät odotukset ovat Liettuassa, Romaniassa ja Puolassa.
Työelämän näkymät ovat Lotin mukaan erittäin hyvät Hollannissa ja Irlannissa, Englannissa ja Pohjoismaissa. Itäosissa on epävarmuutta.
Nuoret päättävät vasta myymälässä
Lotin mukaan kauppa elää asiakkaiden arjen muutoksissa, joissa kaupan asiakastaloudet pienenevät entisestään, ikääntyvät, tekevät yhä ruokaa kotona, kukin tavallaan.
- Mielenkiintoinen on kaupan nuori asiakaskunta. Se näyttää suuntaa, vaikkei suuria ostoksia vielä teekään. Ruotsissa on todettu, että nuoret vain vilahtavat äkkiä kaupassa, tulevat sinne jalan, ostoskori on pieni ja sen sisällöstä päätetään vasta myymälässä, Lotti kuvasi.
Lotti viittasi puheenvuorossaan myös Elintarviketiedon haastattelututkimukseen, jossa suomalaisilta kysyttiin, kannattavatko he lähikauppaa vai automarketia.
- Sympatiat kerääntyivät lähikaupan puolelle. Mielenkiintoisimpia olivat perustelut. Vaikka lähikaupan hintataso on korkeampi ja valikoima suppeampi, se koetaan helpoksi ja aikaa säästäväksi ostopaikaksi, Lotti sanoi.
STT-IA
21.1.2000
