Erinomaiset kokemukset kansalaisverkosta Ylä-Karjalassa
Vajaat kaksi vuotta sitten alkaneesta Ylä-Karjalan kansalaisverkkokokeilusta on saatu erittäin hyvät kokemukset. Tietoverkon viikkokäyttäjiä on ollut kaksi kertaa tavoiteltua enemmän.
Alueen
asukkaiden Internetin käyttö on projektin ansiosta
noussut maan keskitason yläpuolelle.
Sitran rahoittama Oppiva Ylä-Karjala -projekti
alkoi keväällä 1998.
- Tavoitteena oli luoda
kansalaisverkko ja saada alueen ihmiset
käyttämään tietotekniikkaa, Nurmeksen
oppimiskeskuksen rehtori Seppo Laaninen
kiteyttää hankkeen tarkoituksen.
Ylä-Karjalaan kuuluvat Nurmeksen kaupunki sekä
Juuan ja Valtimon kunnat. Alueella asuu noin 20
000 ihmistä.
- Heistä 4 600 käyttää tietoverkkoa.
Aivan iäkkäimmät ja nuorimmat pois lukien joka
kolmas yläkarjalainen on mukana tietoverkossa,
Laaninen arvioi. Viikottain verkossa käy yli 2 000
alueen asukasta.
Kansalaisverkon käytetyimpiä palveluja ovat
olleet sähköposti ja paikalliset viestialueet, joita
on noin 200.
- Näistä viestialueista suosituimpia
ovat olleet keskustelukanavat ja kirpputori.
Suosituimmaksi on noussut linjakeskustelu,
Laaninen kuvailee verkon käyttöä.
Kansalaisverkkoa on käytetty kotimikroista,
työpaikoilta, kouluista ja projektin 35
kioskipisteestä, jotka Laanisen mukaan ovat
olleet yllättävän suosittuja. Projektin kouluttamat
ja palkkaamat työntekijät ovat opastaneet
yläkarjalaisia verkon käyttöön.
Nurmeksen oppimiskeskuksen toteuttama projekti
päättyy maaliskuun lopussa, mutta
kansalaisverkko jää edelleen toimintaan. Laanisen
mukaan tavoitteena on laajentaa
kansalaisverkkohanke Lieksaan, Ilomantsiin ja
Tuupovaaraan.
- Ja aikaa myöten muodostaa koko
Pohjois-Karjalan kattava kansalaisverkko, hän
lisää.
Kaksivuotisen Oppiva Ylä-Karjala -projektin
kustannusarvio on noin 5 miljoonaa markkaa,
mistä Sitra maksaa 3,7 miljoonaa.
Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, TE-keskus
ja kunnat kustantavat loput. Nurmeksen
oppimiskeskus esittelee projektin tuloksia
tarkemmin kuun vaihteessa pidettävässä
seminaarissa.
- Haluamme esitellä verkon rakentamisesta ja sen
käytöstä saamamme kokemukset. Uskon, että
ratkaisumme soveltuu myös muille seutukunnille,
Laaninen sanoo.
STT-IA
21.1.2000
Kotimaa -sivulle
|