|
Israelin Länsirannalla sijaitsevan Emmauksen kaupungin rauniot synnyttävät enemmän arkeologisia kysymyksiä kuin vastauksia. Jälleen viime kesänä paikalla ahersivat monet vapaaehtoiset kaivajat, joiden tärkeimpiä löytöjä olivat roomalaisaikaiset lasipullot. Nämä melko ehjinä säilyneet pullot kaivettiin nyt ihmisten ilmoille parintuhannen vuoden unohduksen jälkeen. Kansainvälisellä Emmauksen projektilla on kaksi tavoitetta. Toinen on paikan huolellinen tieteellinen tutkiminen, sillä aluetta on viimeksi tutkittu 1930-luvulla. - Toinen tavoite on eräänlainen restaurointi, siis kunnostaa tämä ränsistynyt paikka pyhiinvaelluskohteeksi, kertoo Teologisen instituutin pääsihteeri Eero Junkkaala, joka toimii kaivauksen kenttäpäällikkönä.
Nyt paikka ei ole pyhiinvaelluspaikkana toiminut, vaikka Emmaus Raamatun kannalta olisi mitä keskeisin. Siellähän ylösnoussut Jeesus ilmestyi kahdelle opetuslapselleen.
Emmaus on ollut pääasiassa suomalaiskohde, sillä enemmistö kaivajista on ollut suomalaisia. Viime kesänä suomalaisryhmän mukana oli myös latvialaisia, virolaisia ja venäläisiä. Latvialaisten kohdalle osui sitten tuo arkeologinen "lottopotti". - Juuri latvialaiset löysivät nuo hienoimmat pullot. Oli aika mainiota, että he olivat ensimmäistä kesää kaivamassa ja heti he löysivät kaikkein upeimmat löydöt. Kyllä me olimme vähän kateellisia, Junkkaala naurahtaa.
Kaivauksissa Jeesuksen aikaanKiinnostava kysymys Emmauksen kaivauksissa on, kuinka paljon Raamatun aikaan päästään käsiksi. - Kahtena viime kesänä olemme olleet roomalaisajassa ensimmäistä kertaa. Se on nyt mielenkiintoista, Junkkaala huomauttaa.
Vielä ei tiedetä, mitkä ovat kaivauksen vanhimmat kerrokset. Roomalaisajasta kertovat myös muut kuin kauniit lasipullot. Alueelta on löytynyt mm. samanlaisia hautoja, mihin Jeesuskin haudattiin. Kyseisessä haudassa on keskushuone, jossa puolestaan on useampi kallioon hakattu lokero. Näihin lokeroihin ruumiit työnnettiin. Vuoden kuluttua luut sitten kerättiin ja pantiin ns. luulaatikoihin.
Tutkijoiden sormia syyhyttävät myös ensimmäisen maailmansodan aikaiset ilmakuvat tältä alueelta. Ne kun viittaavat roomalaisaikaisen kaupungin katukuvaan.
Onko alla kolmas kirkko?Paikalla on myös jäänteitä ainakin kahdesta päällekkäin olevasta kirkosta. Nuorempi on selvä tapaus, se on ristiretkeläiskaudelta eli 1100-luvulta. Toisen, vanhemman kirkon taas oletetaan olevan 500-luvulta. Mutta erikoisen mielenkiintoisen löydön kaivajat tekivät avatessaan erään kulman kirkon sisältä: vastaan tuli eräänlainen kaari. Yhden oletuksen mukaan se voisi olla jäänne vieläkin vanhemmasta kolmannesta kirkosta. Toisen oletuksen mukaan kyseessä ei olisi kirkon jäänteet vaan joitakin muita rakennusjälkiä. Mutta jos kaari kuuluu kolmanteen kirkkoon, mielenkiinnon kohteeksi nousee sen ajoitus. - Me oletamme nyt, että toinen kirkko on 500-luvulta. Niinpä jos siellä on vielä kolmas kirkko, se saattaisi silloin olla 400-luvulta. Ja jos se on 400-luvulta, se olisi jo hyvin lähellä vanhimpia olemassaolevia kirkkoja, jotka ovat 300-luvulta, Junkkaala selittää.
Kielten ja uskontojen sekamelskaEmmauksen kaivausprojektissa yhdistyy ainutlaatuisella tavalla ekumenia ja jopa eri uskonnot ylittävä yhteistyö.
Ensinnäkin Emmauksen kaivausalue kuuluu läheisen katolisen karmeliittanunnien luostarin maihin, ja niinpä myös lupa kaivauksiin on saatu heiltä. Sitten ovat kaivauksen tieteelliset johtohahmot saksalainen Karl-Heinz Fleckenstein ja suomalainen Mikko Louhivuori. Heistä Fleckenstein on katolinen ja Louhivuori protestantti.
Israelin museovirastossa työskentelevän Louhivuoren kautta tulee sitten linkki juutalaisiin.
Eri uskonnoista huolimatta yhteistyö kaivauksilla sujuu Junkkaalan mukaan hyvin. Tietoa kaivauksista saa Internetistä osoitteesta www.emmaus-nicopolis.org. Tällä haavaa Emmauksen kotisivulla on tekstiä saksan, italian ja englannin kielillä, mutta tarkoituksena on laittaa sinne kirjoituksia myös suomen kielellä.
Junkkaala uskoo Emmauksen kaivauksiin ensi kesänäkinJunkkaala uskoo, että Emmauksen projekti jatkuu ensi kesänäkin Israelin tämänhetkisistä levottomuuksista huolimatta.
Emmaus sijaitsee Tel Avivin ja Jerusalemin puolivälissä
rannikkotasangon reunalla. Paikka on palestiinalaisalueiden ns. C-vyöhykettä eli siellä on Israelin sotilashallinto ja Israelin siviilihallinto, mutta se on kuitenkin ns. miehitettyä aluetta.
Viime kesänä suomalaisryhmä asusti 30 kilometrin päässä
Betlehemissä - arabihotellissa. Mutta kaivauksilla palestiinalaisista kivenheittäjistä ei ole ollut ongelmaa. Enempi huolena ovat olleet mahdolliset juutalaiset kivenheittäjät, ortodoksijuutalaiset. - Ortodoksijuutalaiset eivät pidä tällaisesta projektista, koska heidän mielestään hautoja ei saisi kaivaa. Meidän pitää tosissaan olla tarkkana, ettemme provosoi heitä millään tavalla, Junkkaala huomauttaa.
Ortodoksijuutalaiset antavat kyllä kaivauksilla näkyvillä olevien
hautojen olla rauhassa. Sen sijaan hautojen kaivaminen
häpäisee heidän mielestään ne.
STT-IA
|