Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Tutkimus: Euron käyttöönotto vaatii kuluttajilta opettelua



Uuden rahayksikön euron käyttöönotto vaatii kuluttajilta opettelua ja sopeutumista. Euroon siirtyminen herättää joidenkin mielissä myös epävarmuutta. Kuluttajat pohtivat, oppivatko he arvioimaan tuotteiden uuden hintatason. Myös iäkkäämpien kansalaisten selviytyminen euroon siirtymisessä askarruttaa.


Kuluttajat toivovat viranomaisten ja tiedotuksen opastavan uuteen rahayksikköön liittyvissä arkipäiväisissä asioissa. Tietoa halutaan esimerkiksi rahojen vaihtamisesta, ostosten tekemisestä, pankkiasioista sekä euron arvon ja uuden hintatuntuman omaksumisesta.

Nämä tiedot ilmenevät Kuluttajatutkimuskeskuksen Euro kuluttajien arkielämässä -tutkimuksesta. Siinä selvitettiin haastattelujen avulla kuluttajien käsityksiä uuteen rahayksikköön siirtymisestä ja odotettavissa olevista muutoksista kuluttajan jokapäiväisessä toiminnassa.

Laadullisessa eli kuvailevassa tutkimuksessa haastateltiin 20:tä erilaista kuluttajaa viime kesänä.

- Tutkimuksessamme kuluttajat jäsensivät euron tulon omakohtaiseksi oppimisprosessiksi. Tämä näkemys poikkeaa esimerkiksi viranomaistiedotteista, joissa lähtökohtana on usein oikeanlaisen tiedon jakaminen, kertoo tutkija Päivi Eriksson.


Euro yhdistetään kaupassakäyntiin

Kuluttajat yhdistävät euron tulon jokapäiväiseen kaupassakäyntiin. Tutkimuksessa kuitenkin ilmeni, että halvan ja kalliin hinnan mieltäminen euroissa ei ole yksinkertaista. Sen vuoksi monet toivovat aluksi muuntotaulukoita hintavertailun tueksi.

- Kuluttajilla ei vielä näytä olevan eurohintatuntumaa. Monet pohtivat, kuinka he omaksuvat uuden rahan arvon, sanoo tutkija Liisa Peura-Kapanen.

Osa kuluttajista uskoo kuitenkin oppivansa uuden rahan arvon nopeasti, koska esimerkiksi ulkomailla vieraan valuutan arvon omaksuminen sujuu vaivatta. Toisaalta euron arvon opettelun ajatellaan vievän aikaa ja voivan aiheuttaa virhevalintoja. Sen vuoksi oma huolellisuus ja tarkkaavaisuus koetaan tärkeäksi uuden rahan käyttöönotossa.

Kuluttajat luottavat pankkien ja valtion laitosten tekniseen osaamiseen euroon siirryttäessä. Sen sijaan kauppojen henkilökunnan osaaminen ja rehellisyys varsinkin iäkkäitä asiakkaita palvellessa herättää mietteitä.

- Myös markan ja euron kaksi kuukautta kestävä päällekkäiskäytön aika nähdään hämmentävänä, Peura-Kapanen kuvailee.


Osalla huoleton suhtautuminen

Tutkimuksen kuluttajat eivät kokeneet euron käyttöönottoa ainakaan viime kesänä ajankohtaiseksi tai kiinnostavaksi asiaksi. Myönteisesti euroon suhtautuvien mielipiteisiin liittyy esimerkiksi huolettomuutta. Kielteisesti suhtautuvien vastauksissa heijastuu epävarmuus euron käyttöönottoon.

- Euron hyötyinä mainittiin ensiksi matkustamisen helpottuminen. Haitoiksi lueteltiin juuri arvon omaksumisen vaikeus, päällekkäiskäytön aika ja markkaan liittyvät tunnepitoiset näkemykset, Peura-Kapanen luettelee.

Kuluttajat kuitenkin uskoivat, että tekninen siirtyminen hoidetaan asianmukaisesti, ja tavallisen kansalaisen odotetaan sopeutuvan uuteen rahaan ongelmitta.

Uusi raha euro otetaan käyttöön 1. tammikuuta vuonna 2002. Käyttöönottoon liittyy kaksi kuukautta kestävä rahanvaihtojakso, jolloin sekä markka ja euro ovat käytössä yhtä aikaa.

STT-MH
22.12.2000


Kotimaa -sivulle