Eurooppa-yhtiöstä viimein sopu
EU:n työ- ja sosiaalipolitiikkaneuvosto saavutti keskiviikkona Brysselissä yhteisymmärryksen Eurooppa-yhtiötä koskevasta asetuksesta ja direktiivistä, joka koskee työntekijöiden osallistumista yhtiön hallintoon.
Asetuksella luodaan uusi eurooppalainen ylikansallinen yhtiömuoto, joka
pitkälti muistuttaa kansallisia julkisia osakeyhtiöitä.
Eurooppa-yhtiö kuitenkin tunnustetaan kaikissa jäsenvaltioissa, joten se
voisi toimia paitsi omassa kotivaltiossaan myös toisessa jäsenvaltiossa
ilman, että sen täytyy nykyiseen tapaan perustaa tytäryhtiötä tai
sivuliikkeitä.
Työministeri Tarja Filatov piti merkittävänä saavutuksenä, että
Eurooppa-yhtiöön ja sen henkilöstön osallistumiseen liittyvät ongelmat on
lopultakin saatu ratkaistuksi.
- Tulokseen pääseminen on edellyttänyt puheenjohtajamaa Ranskalta ja
monilta muilta jäsenmailta sekä päättäväisyyttä että joustavaa
suhtautumista, hän totesi.
30 vuoden hanke
Eurooppa-yhtiötä koskevan asetuksen voimaansaattaminen on ollut Euroopan
yhteisöissä vireillä vuodesta 1970 lähtien. Suomi on jäsenyytensä alusta
alkaen kannattanut Eurooppa-yhtiötä koskevan yhteisötason sääntelyn
täydentämistä direktiivillä, jolla järjestettäisiin henkilöstön
osallistuminen.
Erityisen merkittävää Filatovin mielestä on, että nyt saavutetussa
ratkaisussa ovat mukana sekä henkilöstön informointi ja konsultointi että
henkilöstön
edustus Eurooppa-yhtiön hallinnossa.
Suomen periaatteellinen kanta on ollut, että ratkaisu ei saa heikentää
Eurooppa-yhtiön perustavien yhtiöiden henkilöstön ennestään olemassa olevia
oikeuksia.
Eurooppa-yhtiötä säännellään ensisijaisesti asetuksella. Asetus on
kuitenkin varsin
suppea ja koskee lähinnä yhtiön perustamista, kotivaltiota ja sen
vaihtamista sekä eräitä hallintoon liittyviä peruskysymyksiä. Käytännössä
valtaosa Eurooppa-yhtiöön
sovellettavista säännöksistä tulisikin yhtiön kotivaltion julkisia
osakeyhtiöitä koskevasta lainsäädännöstä.
Eurooppa-yhtiöksi muuttuminen mahdollistaa rajat ylittävät
rakennejärjestelyt. Sen voisi perustaa muun muassa sulauttamalla yhtiö
toisessa jäsenvaltiossa toimivaan yhtiöön. Nykyisin yhtiöiden
ylikansallinen sulautuminen ei ole mahdollista.
Eurooppa-yhtiö voisi myös siirtyä jäsenvaltiosta toiseen, mikä myöskään ei
nykyisin ole yleensä mahdollista. Näitä kysymyksiä on kuitenkin kansallisesti
perustettujen yhtiöiden osalta jatkossa tarkoitus säännellä kahdella eri
direktiivillä.
Ennen lopullista päätöstä asiasta kuullaan vielä Euroopan parlamenttia.
Eurooppa-yhtiön voi perustaa neljällä tavalla
Saavutetun yhteisymmärryksen mukaan Euroopa-yhtiön voi perustaa neljällä
tavalla.
- eri jäsenvaltioista olevat julkiset osakeyhtiöt voivat sulautua
Eurooppa-yhtiöksi
- eri jäsenvaltioista olevat julkiset tai yksityiset osakeyhtiöt voivat
perustaa holding -Eurooppa-yhtiön
- eri jäsenvaltioista olevat yhtiöt voivat perustaa
tytäryhtiö-Eurooppa-yhtiön
merkitsemällä sen osakkeita tai
- julkinen osakeyhtiö, jolla on vähintään kaksi vuotta ollut tytäryhtiö
toisessa jäsenvaltiossa, voi muuntua Eurooppa-yhtiöksi. Eurooppa-yhtiön
vähimmäisosakepääoma olisi 120 000 euroa.
Eurooppa-yhtiön rekisteröimisen edellytyksenä on, että työntekijöiden
osallistumista koskevat järjestelyt on sitä koskevan direktiivin mukaisesti
saatettu loppuun.
Eurooppa-yhtiön pääkonttorin on sijaittava yhtiön rekisteröintivaltiossa.
Säännöksellä pyritään välttämään yhtiöön sovellettavan lain valintaan
liittyvät ongelmat.
Henkilöstön osallistuminen sopimalla
Direktiiviehdotuksen mukaan henkilöstön osallistuminen Eurooppa-yhtiöissä
olisi
ensisijaisesti järjestettävä neuvottelemalla ja sopimalla. Ellei tässä
onnistuta, sovellettaisiin henkilöstön osallistumisdirektiivin pakollisia
toissijaisia säännöksiä.
Nämä säännökset kattaisivat sekä henkilöstön informoinnin ja konsultoinnin
että osallistumisen yhtiön hallitukseen tai hallintoneuvostoon, mikäli
jollakin Eurooppa-yhtiön perustamiseen osallistuvalla yhtiöllä olisi
hallintoedustus ennestään käytössä.
Suomessa yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia ja henkilöstön
edustuksesta yritysten hallinnossa annettua lakia joudutaan Eurooppa-yhtiön
osalta täydentämään ylikansallista informointia ja konsultointia sekä
hallintoedustusta koskevalla sääntelyllä.
- Käsiteltävänä oleva ehdotus rakenteeltaan ja pääasialliselta sisällöltään
noudattelee kansallisen lainsäädäntömme mukaisia järjestelyjä, ehdotuksen
toteuttaminen Suomessa ei tulisi muuttamaan henkilöstön
osallistumisjärjestelmiä koskevan lainsäädäntömme pääperiaatteita, Filatov
arvioi.
IA
22.12.2000
Politiikka -sivulle
|