Pohjois-Koreassa vilua ja nälkää
Talvi on tullut Pohjois-Koreaan: heikot, aliravitut ihmiset hytisevät kodeissaan, pureva kylmyys tunkeutuu luihin ja ytimiin. Sähkö, polttoaine ja lääkkeet ovat kortilla. Päivittäinen elintarvikekiintiö on rajoitettu kahteensataan grammaan henkilöä kohden.Pahin tilanne on pääkaupunki Pjongjangin ulkopuolella, kertovat maassa vierailemaan päässeet ulkomaalaiset.
Ruokapula vaivaa Pohjois-Koreaa seitsemättä vuotta. Vuosi sitten tilanteessa tapahtui pieni käänne parempaan, kertovat alueella toimivat avustusjärjestöt, mutta nyt pula on taas pahentunut.
Jatkuva kuivuus ja alueella riehuneet hirmumyrskyt ovat saaneet aikaan suurkadon. Pohjois-Korean viranomaisten mukaan tänä vuonna yli 1,4 miljoonaa tonnia viljaa on lakoontunut. Lannoitteita ei ole riittävästi ja uudenaikainen maataloustyökalusto loistaa poissaolollaan.
YK onkin esittänyt nyt kaikkien aikojen suurinta avustuspakettia pohjoiskorealaisten auttamiseksi. Järjestön mukaan sadattuhannet ihmiset ovat vaarassa menehtyä alueella, mikäli 2,7 miljardin markan arvoista lähetystä ei saada toimitetuksi perille talvella.
Koska nälänhätä on jatkunut vuosia, on etenkin lasten vastustuskyky heikentynyt merkittävästi.
Epäluuloisuus nousee
Ei olekaan ihme, että Pohjois-Korean viimeaikainen lähentymispolitiikka on nähty strategisena vetona ulkomaisen avun saamiseksi. Maan aiemmat arkkiviholliset, naapurimaat Etelä-Korea ja Japani, ovatkin lisänneet ruoka-apuaan kommunistivaltiolle.
Eteläkorealaisissa näyttää myös voimistuneen epäilys Koreoiden yhdistymisaikeiden siunauksellisuudesta. Viimeaikaisissa kyselyissä yli puolet on ollut sitä mieltä, että yhdistymisprosessi etenee liian nopeassa tahdissa.
Edelleen enemmistön mielestä Pohjois-Korean johdon pitää todistaa olevansa luotettava ennen kuin Etelä-Korea lähtee enempien myönnytysten tielle. Monet ovat myös heränneet ymmärtämään yhdistymisprosessin kalleuden. Varsinkaan nuoret eteläkorealaiset eivät koe, että heidän pitäisi vähentää omaa hyvinvointiaan pohjoisten naapureiden hyväksi.
Epäluulot johtuvat osaltaan siitä, että Pohjois-Korean talousarviovaroista neljäsosa ohjataan edelleen armeijalle. Monet järjestöt ovatkin lopettaneet toimintansa, koska osan avusta epäillään menevän armeijan viljalaareihin.
STT-IA
22.12.2000
