Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Asunnon hintojen nousu hillitsee muuttoliikettä



Suomen talouden elpyminen 1990-luvun alun syvästä lamasta merki tsi työttömyyden alue-erojen voimakasta kasvua. Syynä tähän oli ennen kaikkea elpymisen läpitunkeva vientijohteisuus.


Etelä-Suomeen ja kasvukeskuksiin kohdistuva muuttoliike onkin kiihtynyt tuntuvasti 1990-luvun jälkipuoliskolta alkaen. Ihmiset muuttavat työpaikkojen perässä, mikä edistää työttömyyden alenemista kestävällä tavalla. Tilanne muistuttaa toisen maailmansodan jälkeistä suurta muuttoaaltoa.

Vähemmälle huomiolle vilkkaassa keskustelussa on jäänyt voimistuvan muuttoliikkeen vaikutus asuntomarkkinoiden toimintaan, ja sitä kautta myös taloudellisen toiminnan alueelliseen keskittymiseen Suomessa.

Periaatteessa muuttoliikkeellä on voimakas itse itseään vahvistava ominaisuus, koska taloudellisen toiminnan keskittymiä ylläpitää erilaisten positiivisten kerrannaisvaikutusten olemassaolo.

Kerrannaisvaikutuksia syntyy esimerkiksi työntekijöiden osaamiseen liittyvien tietovuotojen muodossa. Tällaiset tietovuodot ovat yleisiä etenkin tietokone- ja informaatioteknologiaa hyödyntävillä "uuden talouden" toimialoilla, jotka ovat kasvaneet laman jälkeen voimakkaasti Suomessa.

Muuttoliike vahvistaa positiivisia kerrannaisvaikutuksia muuttovoittoalueilla ja taloudellisen toiminnan keskittymissä, koska suurin osa muuttajista on parhaiten koulutettua ja osaavinta väestöosaa. Pohjois-Suomessa Oulun seutu on saanut nauttia tällaisesta itse itseään vahvistavasta kasvusta laman jälkeen.


Asuntomarkkinat rajoittavat muuttoa

Markkinoilla on kuitenkin taipumus tasapainottua. Voimistuva muuttoliike nostaa nimittäin kohdealueen hinta- ja vuokratasoa, mikä jarruttaa muuttoliikettä ja työmarkkinoiden sopeutumista. Tätä kautta myös taloudellisen toiminnan keskittyminen pyrkii hidastumaan.

Asuntomarkkinoiden välityksellä syntyykin sitovia rajoitteita maan sisäiselle muuttoliikkeelle. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen nouseva vuokrataso heikentää muuttoliikettä suoraan asumismenojen kasvun välityksellä.

Aravavuokra-asuntojen kohdalla muuttoliike taas pidentää vuokra-asunnon jonotusaikaa muuttovoittoalueilla ja synnyttää kotitalouksien päätöksiä sitovan määrärajoitteen.

Omistusasuntojen hintojen ja vuokrien voimakasta nousua pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa ei tulisikaan pitää yksinomaan kielteisenä ilmiönä.

Asuntohintojen voimakas heilahtelu vähentää alueiden välistä muuttoliikettä myös potentiaalisten pääomatappioiden välityksellä. Syynä tähän on se, että muuttopäätös ja omistusasunnon myyminen tilanteessa, jossa hintataso on romahtanut merkitsisi tuntuvaa pääomatappiota kotitaloudelle.

Leijonanosa kotitalouksien varallisuudesta koostuu Suomessa omistusasunnon taajaan heilahtelevasta markkina-arvosta. Itä- ja Pohjois-Suomessa omistusasuntojen hintojen elpyminen 1990-luvun alun laman jälkeen on ollut hyvin hidasta.

Tämä vähentää omistusasujien muuttoa Etelä-Suomeen, koska omistusasunnosta luopuminen nykyisellä hintatasolla tuottaisi merkittäviä pääomatappioita kotitalouksille.


Koulutetuilla parhaat eväät muuttaa

Asuntohintojen ja vuokrien tuntuva nousu muuttovoittoalueilla vahvistaa muuttoliikkeen väestöpohjaa valikoivaa vaikutusta, koska asumiskustannusten nopea kohoaminen vähentää lähinnä heikosti koulutettujen muuttoa taantuvilta seuduilta.

Korkeammin koulutettujen tulo-odotukset voivat olla siinä määrin suuria, ettei asuntohintojen voimakaskaan nousu kasvukeskuksissa tukahduta muuttamista.

Muuttoliikkeen väestöpohjaa valikoivan vaikutuksen vahvistuminen saattaa tällöin kasvattaa maan sisäisiä alue-eroja ja eriarvoisuutta pidemmän ajan kuluessa, vaikka lyhyellä aikavälillä asuntomarkkinoiden toiminnalla on alueiden välistä keskittymistä ehkäisevä vaikutus.

Asuntomarkkinoiden toiminnalla on ollut 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa kiistatta tuntuva alueellista keskittymistä vaimentava vaikutus, joka unohdetaan usein julkisessa keskustelussa.

Asuntohintojen voimakas nousu Etelä-Suomessa ja kasvukeskuksissa on erottamaton osa luonnollista sopeutumista kiihtyvään muuttoliikkeeseen. Asuntomarkkinoiden välityksellä tapahtuukin tasapainottumista.

Suomen nykytilanteen kannalta tämä merkitsee sitä, että Uudenmaan nouseva hinta- ja vuokrataso heikentää alueelle suuntautuvaa muuttoliikettä, jolloin pahimmat uhkakuvat väestön pakkaantumisesta Etelä-Suomeen ja kasvukeskuksiin eivät tule toteutumaan.

Lue myös artikkelit:

  • Kiinteistöjen kysynnän kasvu taittumassa
  • Asuntokauppaan tullut tervettä harkintaa
  • Omistusaravalainat halutaan elvyttää

    PETRI BÖCKERMAN
    22.9.2000

    Kirjoittaja toimii tutkijana Palkansaajien tutkimuslaitoksella.


    Talous -sivulle