Baltian taloudet kääntyneet nousuun
Baltian maiden taloudet ovat parin vuoden notkahduksen jälkeen kääntyneet nopeaan nousuun. Viron talouskasvuksi ennustetaan tänä vuonna yli viittä prosenttia; Latvian talous kasvanee noin viiden prosentin verran ja Liettuakin yltää analyytikkojen mukan jopa lähes yli kahden prosentin kasvuun.Baltian maiden taloudet olivat edellisen kerran nousulinjalla vuosina 1996-98. Nopea kasvu kääntyi kuitenkin kerralla syöksyksi syksyllä 1998, kun Venäjän talouskriisi katkaisi nopean kasvuvauhdin.
Ruplan romahduksen seuraukset näkyivät kaikilla talouden osa-alueilla. Vaihtotaseen vaje nousi entisestään, ulkomaankauppa supistui ja valtiotalouksien tilanne vaikeutui.
Nyt on tilanne kaikissa kolmessa maassa kääntymässä nousuun. Virossa on kasvu jopa ylittänyt odotukset. Tämän vuoden toisella neljänneksellä se oli peräti 7,5 prosenttia.
Rakennusmarkkinat kasvoivat 6 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta ja samaan aikaan myös keskimääräiset kuukausipalkat ylittivät ensimmäisen kerran 5 000 kruunun (n. 2 000 mk) rajan.
Keskimääräinen kuukausipalkka oli 5 031 kruunua eli 10,5 prosenttia korkeampi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Teollisuustuotannon myynti kasvoi tammi-heinäkuussa sekä Virossa että Latviassa. Virossa kasvu oli 14 prosenttia, Latviassa viisi prosenttia. Sen sijaan Liettuassa myynti väheni 1,2 prosenttia.
Länsikauppa vetää
Erittäin nopeaa on ollut kuljetusten kasvu koko Baltiassa. Rautatiekuljetukset kasvoivat Virossa 21 prosenttia, Liettuassa 10 ja Latviassa 9,5 prosenttia.
Satamien kasvu oli Tallinnassa 25 prosenttia ja Liettuan Klaipedassa peräti 66 prosenttia. Sen sijaan Latvian Ventspilsin rahtimäärät vähenivät.
Virolaisanalyytikkojen mukaan kasvuun on vaikuttanut Venäjän ohella kysynnän kasvu Länsi-Euroopassa.
Esimerkiksi Suomen tuonti Virosta kasvoi vuoden alkupuoliskolla 66 prosenttia, Liettuasta 18 prosenttia ja Latviassa kuusi prosenttia. Vastaavasti Suomen vienti Viroon kasvoi 45 prosenttia, Liettuaan 25 prosenttia ja Latviaan 19 prosenttia.
Viron viennistä on IVY-maiden osuus edelleen vain kolme prosenttia ja tuonnista 12 prosenttia. Kauppataseiden vajeet kasvoivat alkuvuodesta kaikissa Baltian maissa.
Viro on Baltian maista tehokkaimmin houkuttelemassa ulkomaisia pääomia maahan. Tämä on herättänyt arvostelua myös Latviassa ja Liettuassa.
Latvialaiset ja liettualaiset yritykset rekisteröityivät virolaisiksi Viron lievän verotusjärjestelmän vuoksi. Kun Latviassa yritysten tuloveroprosentti on 25 ja Liettuassa 24, ei Viro peri maahan tehtäviltä sijoituksilta tai niiden Viroon jääviltä tuotoilta veroa.
Asia noussee esille lokakuun alussa Latviassa pidettävässä Baltian maiden ja OECD:n maksu- ja veropolitiikkaa koskevassa kokouksessa.
Inflaatio peikkona
Raakaöljyn hinnannousu ja dollarin vahvistuminen ovat peikkoina myös Baltiassa. Maailmanmarkkinoiden tuontihinnat nousevat ja inflaatio vauhdittuu.
Virolaisen Hansapankin analyytikkojen mukaan Viron inflaatio on tänä vuonna pahimmassa tapauksessa 6,5 prosenttia, Latviassa viisi prosenttia. Sen sijaan Liettuassa inflaatio pysynee kurissa eli alle kolmessa prosentissa. Suurena syynä tähän on varsin vaisu kotimainen kysyntä.
Ensi vuonna Viron inflaation ennustetaan jäävän alle viiden prosentin ja Latviassa ja Liettuassa neljän prosentin tienoille.
Alijäämäinen kauppatase, suhteellisen matala kotimaine kysyntä sekä hiljaiset sijoitusmarkkinat nostanevat vaihtotaseen vajeen Virossa tänä vuonna jopa seitsemään prosenttiin, Liettuassa kuuden prosentin tietämiin ja Latviassa yli 10:een prosenttiin.
Ensi vuonna uskotaan Viron vaihtotaseen vajeen putoavan kuuteen prosenttiin. Latviassa vaje säilyy ennallaan ja Liettuassa nousee ehkä kahdeksaan prosenttiin.
STT-IA
22.9.2000
