Vastahankaisia tanskalaisia patistetaan euroruotuun
Sosialidemokraattien johtama Tanskan hallitus ajaa maata pontevasti yhteisen eurovaluutan piiriin. Pääministeri Poul Nyrup Rasmussenilla on tukenaan vahvoja voimia, sillä myös opposition suuret puolueet, talouselämä ja ay-liike ovat lähes yksimielisesti euron kannalla.Kompastuskivenä näyttää taas kerran olevan vastahankainen kansa, joka on entistä selvemmin kääntämässä selkänsä hankkeelle. Torstaina pidettävän kansanäänestyksen ääntenlaskusta on tulossa melkoinen jännitysnäytelmä.
Poliittinen eliitti on huolestuneena seurannut euron kannatuksen heilahtelua. Pääministeri Nyrup Rasmussen on kuitenkin toistuvasti painottanut, että kansalaiset hyväksyvät lopulta yhteisvaluutan, kunhan heille riittävästi selitetään sen mukanaan tuomat hyödyt.
- Olen valmis tekemään töitä asian puolesta joka ikinen tunti, joka ikinen päivä vaalipäivän aattoiltaan asti, hän vakuutti sosialidemokraattien puoluekokouksessa.
Tanskan kansanäänestyksen tulos rahaliitto EMU:un liittymisestä ei ole suinkaan ennalta ratkaistu.
Kahden sunnuntaina julkistetun mielipidemittauksen mukaan yhteisvaluutta euron kannattajat ovat kirimässä vastustajien etumatkan lähes umpeen.
Berlingske Tidende -lehden päivittäin julkaistavan kyselyn mukaan vastustajat ovat johdossa enää prosenttiluvuin 46-43. Parin viime päivän kyselyt osoittavat myös, että euron kannattajat vahvistavat rivejään päivä päivältä.
Toisen tanskalaislehden Jyllands-Postenin julkistaman mielipidetiedustelun mukaan euron vastustajia oli 44 prosenttia ja kannattajia 42.
Äänestyksen lopputulos on lukujen valossa täysin avoin, ja lehden vaalianalyytikko ennustaakin torstaina pidettävästä kansanäänestyksestä varsin jännittävää.
Euron vastustajat ovat viime viikosta lähtien olleet selvässä johdossa: enimmillään vastustajien etumatka oli gallupin mukaan 49 prosenttia 37:ää vastaan.
Tanskassa ei ole viime päivien aikana tapahtunut kummia, mutta euron kannatus nousi sen jälkeen, kun Euroopan keskuspankin päätti perjantaina vahvistaa euron kurssia Yhdysvaltain, Japanin ja Britannian tuella.
Auttajatahot kuitenkin vakuuttavat, ettei tukiostoilla ole mitään tekemistä Tanskan kansanäänestyksen kanssa.
Huoli hyvinvoinnista
Tanskalaisten huoli hyvinvointivaltion säilymisestä on tullut selvästi esiin kampanjoinnin aikana. Niinpä hallitus on pyrkinyt painottamaan euron eli täsmällisesti ottaen Euroopan talous- ja rahaliiton EMU:n kolmannen vaiheen mukanaan tuomasta hyödystä.
Viimeksi torstaina valtiovarainministeri Mogens Lykketoft ja talousministeri Marianne Jelved esittivät, että euron myötä saadaan mahdollisesti jopa 20 000 uutta työpaikkaa ja 7,5 miljardia kruunua (n. 6 mrd mk) lisävaroja julkisiin palveluihin.
Tanskalaisten huoli EMU-maiden verojen harmonisoinnista ajan mittaan sai pääministeri Nyrup Rasmussenin lupailemaan sitoumusta, ettei kansaneläkkeisiin kajota EMU-oloissa.
Pääministeri sai kansankäräjillä tukea myös euromyönteisiltä oppositiopuolueilta, kun taas vastustajat - ja useat talousoppineet - tyrmäsivät tämänkaltaisen takuun antamisen täysin mahdottomana.
Heikko euro ja Itävalta
Myös euron jatkuva alamäki dollariin nähden ovat tulleet hallituksen kannalta varsin hankalaan ajankohtaan. Euro on menettänyt noin neljänneksen arvostaan sen jälkeen kun rahaliitto toteutui viime vuoden alussa 11 jäsenmaan voimin.
Vaalianalyytikot ja poliitikotkin myöntävät, että äänestäjiä on vaikea saada vakuuttuneiksi jatkuvasti heikkenevän valuutan siunauksellisuudesta. Taloudellinen vakaus ja ulkomaisten sijoitusten varmistaminen euron myötä kuulostavat monien mielestä ontolta euron kurssikehitystä seurattaessa.
Muiden EU-maiden pakotteet Itävaltaa vastaan eivät myöskään olleet tanskalaisten mieleen. Ulkopuolinen puuttuminen maan sisäisiin asioihin on itseään suvaitsevaisina ja sallivina pitäville juuteille suoranainen kauhistus.
Tanska Norjan seurassa
Vaalitutkija Hans Jörgen Nielsen arvioikin uutistoimisto RB:n haastattelussa, että euron puolustajien pitää löytää uutta sisältöä kampanjaansa, jos he mielivät kääntää tilanteen edukseen.
- Mielipidemittaukset osoittavat selvästi, etteivät taloudelliset seikat ole ratkaisevia euron vastustajille. Jos vastapuolen etumatka halutaan kuroa umpeen, tarvitaan keskustelua pikemminkin Tanskan itsenäisyydestä ja kansallisesta identiteetistä, jotka huolestuttavat eniten euron vastustajia.
- Voitaisiin esimerkiksi todeta, että Tanska on jo nyt euroalueen ulkopuolisena maana Norjan kaltaisessa tilanteessa, jossa joudumme hyväksymään päätökset pystymättä vaikuttamaan niihin itse.
Maastricht vielä muistissa
Asetelmat torstaisen kansanäänestyksen alla tuovat mieliin tilanteen vuonna 1992, jolloin tanskalaiset torjuivat Maastrichtin sopimuksen äärimmäisen täpärästi: 50,7 prosenttia äänesti yhteistyön syventämistä vastaan ja 49,3 prosenttia sen puolesta.
Äänestystulos oli melkoinen järkytys Brysselille ja sai monet epäilemään yhteistyön tulevaisuutta. Vuotta myöhemmin tanskalaiset kuitenkin hyväksyivät riisutun sopimuksen, joka antoi Tanskalle oikeuden jäädä yhteisen valuutan, puolustuspolitiikan, yhteisen eurokansallisuuden ja tiiviimmän poliisiyhteistyön ulkopuolelle.
Myös nyt EU:ssa pohditaan, miten tanskalaisten mahdollinen "ei" eurolle vaikuttaa Ruotsin ja Britannian tuleviin kansanäänestyksiin.
Samalla monet kysyvät, voiko Tanska vastaisuudessa esiintyä EU:n jäsenyyttä hakevien maiden - erityisesti balttien - puolestapuhujana tilanteessa, jossa se itse torjuu suuren osan unionin yhteistyöstä.
STT-IKK-IA
24.9.2000
