Koulut etelässä, oppilaat "hyvistä perheistä"
Erityislukioita syytetään eriarvoistamisesta
Erityislukiot näyttävät turkulaisen koulutustutkijan mukaan syventävän koulutuksen alueellista ja sosiaalista epätasa-arvoa.Periaatteessa kansainvälisten IB-lukioiden sekä taide-, urheilu- ja muiden erikoiskoulujen tarkoituksena on tukea lahjakkuuksia ja lisätä oppilaiden omia valinnanmahdollisuuksia.
Todellisuudessa oppilasaines kuitenkin usein valikoituu perhetaustan ja asuinpaikan mukaan, kertoo Turun yliopiston tutkijan Tero Järvisen tutkimus.
Erityislukioiden 1995 tuottamista ylioppilaista yli puolet oli kotoisin ylimpään tuloluokkaan kuuluvasta perheestä. Noin 40 prosenttia huoltajista oli itse korkeasti koulutettuja ja työskenteli ylempänä toimihenkilönä.
- Koska perheillä on tutkimusten mukaan erilaiset valmiudet, kiinnostus ja tietämys tehdä "oikeita" valintoja, alkaa koulutusjärjestelmämme sisään rakentua vähitellen reittejä, jotka ovat paitsi eri tavoin palkitsevia, myös sosiaalisesti erottelevia, arvioi Järvinen tuoreessa Yhteiskuntapolitiikka -lehdessä.
- Kyse on poliittisesta valinnasta, jossa aiemmin vallalla olleet kollektiiviset näkökohdat kuten oppilaiden tasa-arvoinen kohtelu on alistettu yksilöllisemmille lähtökohdille: kilpailuttamiselle ja huippujen tuottamiselle.
Lapissa vain kaksi erityislukiota
Yhteensä 50 suomenkielisestä erityislukiosta peräti 37 sijaitsee Etelä- tai Länsi-Suomessa. Koulut jakautuvat lääneihin väestömääriä vastaavasti, mutta Järvinen huomauttaa etäisyyksien joka tapauksessa vaikuttavan koulun valintaan. Koko Lapissa erityislukioita on vain kaksi, Helsingissä taas peräti yhdeksän.
- Jos maamme pohjoisosissa ja syrjäseuduilla asuvat nuoret haluavat hakeutua erikoislukioihin, tämä merkitsee useimmiten muuttamista pois kotoa, kirjoittaa Järvinen.
Hän muistuttaa, että erityislukioon pääsemistä voi pitää etuoikeutena, sillä koulut saavat valtiolta lisärahaa.
Niinpä ne voivat tarjota oppilailleen paremmat valmiudet jatko-opintoihin ja auttaa heitä paremmin palkitseviin asemiin työelämässä. Ainakin englanninkieliset IB-linjat vievät suoraan kansainvälisille koulutus- ja työmarkkinoille, kun tutkintotodistuskin hyväksytään ympäri maailman.
- Eriarvoisuuden näkökulmasta on kyse ennen kaikkea siitä, onko kaikilla yhtäläiset mahdollisuudet kilpailla pääsystä näihin oppilaitoksiin. Näin ei ainakaan kaikilta osin näyttäisi olevan, tutkija summaa tuloksensa.
Erityislukiot houkuttavat poikia
Järvisen tutkimuksen mukaan erityislukioiden yleistyminen ei ole korjannut oppilaiden "vinoutunutta" perhetaustaa, vaan päinvastoin kärjistänyt tilannetta. Vielä vuonna 1985 esimerkiksi "vain" joka neljäs erityislukiossa opiskellut oli kotoisin ylemmästä toimihenkilöperheestä.
Sen jälkeen erityislukioiden määrä moninkertaistui: 1985 niistä valmistui vain 142 ylioppilasta, 1995 jo 3 407.
Myös erityislukioiden sukupuolijakauma poikkeaa muista kouluista. Vuonna 1995 kirjoittaneista erityislukioiden ylioppilasta oli naisia 51 prosenttia, kun heidän osuutensa kaikista ylioppilaista oli 59 prosenttia.
Erityislukiot säilyttivät asemansa
Opetusministeriöltä erityistehtävän saaneet lukiot säilyttävät näiltä näkymin asemansa, mutta niiden määrää ei juuri aiota lisätä.
Vielä viime syksynä tarkoituksena oli lopettaa korotetun valtionosuuden maksaminen erityislukioille ja antaa kaikille lukioille nykyistä väljemmät mahdollisuudet painottaa opetustaan haluamaansa suuntaan.
Suunnitelma nosti etenkin urheilupiirit takajaloilleen.
Urheilulukioiden välttämättömyyttä puolustettiin tiukin sanoin jopa eduskunnan täysistuntosalissa. Niinpä hallituksen vuodenvaihteessa hyväksymään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan kirjattiin kompromissi: tilanne säilyköön nykyisellään.
Varsinaisten erityislukioiden lisäksi myös muut lukiot voivat painottaa opetustaan eri tavoin, kunhan ne pysyvät yhteisten tuntijakomääräysten rajoissa. Uusimmat erikoistumisluvan saaneet lukiot puolestaan eivät enää saa lisättyä valtionosuutta.
STT-IA
22.9.2000
