Järkisyyt puoltavat laimeita eurovaaleja
EU-vaalit ovat Suomessakin ns. toisen asteen vaalit, ja omat eduskuntavaalit ovat lajinsa ykkönen.Viime vuoden EU-vaaleissa äänestysprosentti oli alhainen osittain siitä syytä, etteivät puolueet sijoittaneet niihin rahaa, saati muita voimavaroja.
Ehdokkaat olivat omillaan, selvitetään tuoreessa kirjassa, jonka on toimittanut valtio-opin professori Pertti Pesonen. Kirjassa näkemyksiä esittävät kuusi valtiotieteilijää.
Suomen europarlamenttivaalien katastrofaalisen alhainen äänestysprosentti viime vuonna oli 31,3. Se oli edellisissä vaaleissa vuonna 1996 61,3, jolloin äänestys järjestettiin kunnallisvaalien yhteyteen.
- Parlamentti on etäinen ja EU:n päätöksenteko hajalla siellä täällä. Lisäksi kauhea euroslangi viimeistään karkottaa äänestäjät, arvioi kirjan julkistustilaisuudessa keskiviikkona entinen "meppi", varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila. Anttila vaati pontevasti EU:ta puhumaan kansankielellä.
Järkisyyt ja vaaliväsymys selittävät viime vuoden äänestysprosenttia, toteaa SDP:n järjestösihteeri Markku J. Jääskeläinen yksikantaan. Kun keväällä kolme suurinta puoluetta oli kamppaillut ykkössijasta eli pääministerin paikasta, ei paukkuja enää riittänyt eurovaaleihin.
Sitä paitsi menestys eurovaaleissa ei vaikuta kotimaisen politiikan nokkimisjärjestykseen, tämän ovat siellä toimivat ihmiset järkevästi ymmärtäneet, sanoo Jääskeläinen.
Aluevaalit
Suomen europarlamenttivaalit -kirjassa puhutaan paljon sitä, että euroehdokkaat olivat enimmäkseen Etelä-Suomesta ja puolet valituista Helsingin seudulta.
Varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila ehdottaa, että alueellisia vaaleja tulisi harkita, jotta edes jotain läheisyyden tunnetta saataisiin aikaan. Anttilan mukaan eurovaalit voitaisiin myös pitää eduskuntavaalien yhteydessä.
Ei puoluetta vaan henkilöä
Eurovaaleja ei tutkijoiden mielestä pidetä kansalaisvelvollisuutena ja sekin laimentaa äänestysintoa.
Puolueilla ei ole myöskään toisistaan kovin poikkeavaa Eurooppa-politiikkaa. Siksi vaaleissa ehdokkaan henkilökohtaiset ominaisuudet ovat merkinneet enemmän kuin puoluekanta.
Professori Pertti Pesosen mukaan puolueiden
voimakkaan panostuksen ohella tarvitaan selvästi
omien kansallisten EU-tavoitteiden esilläpitoa.
- Eurooppalaisuudella ei ole vielä pohjaa
Suomessa.
STT-MH
22.9.2000
