Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Helsingin häkäpäästöt näkyvät sairastumisina ja kuolemina



Jo vähäinenkin hiilimonoksidi- eli häkäpitoisuuden lisäys nostaa riskiä kuolla sydäntauteihin, tuore tutkimus vahvistaa.


Ei-tapaturmaiset kuolemat lisääntyivät 3,7 prosenttia, kun hiilimonoksidipitoisuus nousi yhden milligramman kuutiossa. Tämä selittyi lähinnä sydäntautikuolemien kasvuna, Helsingin ympäristökeskus selvitti.

Myös sydäntaudeista aiheutuneiden hoitojaksojen määrä sairaaloissa lisääntyi samaan aikaan 5,3 prosenttia.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus on tutkinut hiilimonoksidipitoisuuden ja tautikuolleisuuden välistä yhteyttä vuosina 1987-1995.

Tutkimus kattaa ei-tapaturmaisten kuolinsyiden kärkikolmikon: sydäntaudit, syövän ja hengitystiesairaudet. Niihin sisältyy 96 prosenttia kaikista ei-tapaturmaisista kuolemista.

- Meidän tutkimuksemme osoittaa, että myös häällä on hiukkasista riippumaton erillinen vaikutuksensa. Muutama viikko sitten Lancet-lehdessä ollut vastaava hiukkastutkimus herätti maailmanlaajuista huomiota, ympäristöterveyspäällikkö Antti Pönkä kertoo.

Pönkä tarkentaa, että "Lancetin hiukkaset" olivat alle 10 mikrometrin epäpuhtauksia, joista suuri osa on lähtöisin teollisuuden ja liikenteen palamisprosesseista.

Pönkä sanoo, että ympäristökeskuksen tutkimuksen kaltaisia tietoja on jo saatu Yhdysvalloista, mutta aiemmin ei ole tehty tutkimusta, jossa olisi tarkasteltu ilman hiilimonoksidin aiheuttamaa sairastuvuutta ja kuolleisuutta näin kattavasti. Hän kiittää Suomen hyviä tilastoja, joiden avulla tutkimus voitiin toteuttaa.


Autokanta uusiksi

Pönkä toteaa, että Helsingin ilma ei ole oleellisesti puhdistunut tutkimusvuosista. Hän tietää, miten Helsingin häkäongelmasta päästäisiin. Taajamien ilmanlaatu paranisi yksin tein koko Suomessa. Ratkaisu on autokannan uusiminen.

Suomen autokanta on Euroopan toiseksi vanhinta, yhtä vanhaa kuin Kreikassa. Tämä tarkoittaa sitä, että autot ovat toistakymmentä vuotta vanhoja ja niistä puuttuvat usein katalyyttipuhdistimet.

- Esimerkiksi Ranskassa, Tanskassa ja Norjassa yhteiskunta on tukenut auton vaihtoa. Maissa on ollut projekteja, joissa on maksettu kuluttajalle siitä, että hän on vaihtanut autonsa uuteen.

Pönkä on vakuuttunut siitä, että Suomessa ei tällaiseen mennä.
- Mutta autoverotuksen suuntaaminen uudella tavalla parantaisi tilanteen. Jos suosittaisiin moottoritilavuudeltaan pieniä uusia autoja, niissä päästöt olisivat pienimmät.

Pönkä lisää, että vanhoja käsityksiä henkilöauton käytöstä on muutettava. Se taas ei ole kovin populaari eikä poliittisesti suosittu aihe.

STT-MH
22.9.2000


Ajassa -sivulle