Jätteen kierrätys lisääntyy, mutta jätteen määrä ei vähene
Jätteen kierrätyksessä ja loppukäsittelyssä ollaan Suomen ympäristökeskuksen selvityksen mukaan edistytty viime vuosina hyvin, mutta jätteen kokonaismäärää ei ole saatu vähenemään. Jätettä syntyy enemmän silloin kun taloudessa menee hyvin.Jätepoliittista ohjausta on lisätty Suomessa huomattavasti EU-jäsenyyden myötä. Vuonna 1994 voimaan tulleen jätelain jälkeen on annettu yli 20 jätealaa koskevaa säädöstä.
Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) juuri valmistuneessa tutkimuksessa on nyt selvitetty, kuinka jätepolitiikan tavoitteet toteutuvat käytännössä ja mitä pitäisi tehdä, jotta jätepolitiikka saavuttaisi tavoitteensa entistä paremmin.
Jätteen kierrätyksessä ja loppukäsittelyssä on ympäristökeskuksen mukaan edistytty 1990-luvulla varsin hyvin. Heikommin on edetty jätteiden määrän vähentämisessä.
Nykyisellä, pääosin hallinnolliselle ohjaukselle perustuvalla järjestelmällä kuten lajittelumääräyksillä ja kaatopaikkoja koskevilla velvoitteilla on saavutettu merkittävä parannus jätteiden hyödyntämisessä ja käsittelyn tasossa.
Myös yritysten ja muiden toimijoiden vapaaehtoiset toimet ovat edistäneet kehitystä.
Kaatopaikkojen määrä on laskenut Suomessa kuudessa vuodessa kolmannekseen ja jäljelle jääneiden vajaan 300 käytössä olevan kaatopaikan taso on kohonnut, SYKE toteaa.
Jätteiden käsittely on Suomessa ammattimaisempaa kuin vuosikymmen sitten ja alalle on tullut paljon uusia yrittäjiä.
Kokonaisjätemäärä näyttää seurailevan niin Suomessa kuin muuallakin talouden muutoksia. Kun taloudessa menee hyvin, jätettäkin syntyy enemmän. Vuosina 1990-95 jätemäärät kasvoivat EU:n alueella jopa talouskasvuakin nopeammin Euroopan ympäristökeskuksen keräämien tietojen mukaan.
Jätteen synnyn ehkäisyyn lisää huomiota
Nykyiset jätepolitiikan keinot kannustavat EY:n jätedirektiivin ja Suomen jätelain tavoitteista lähinnä jätteiden hyödyntämiseen ja niiden vaarattomaan käsittelyyn.
- Sen sijaan ensisijainen tavoite, jätteen synnyn ehkäisy, on jäänyt vähemmälle huomiolle, SYKE:stä huomautetaan.
Jätteen synnyn ehkäisy on kierrätystä ongelmallisempaa, koska se edellyttäisi kulutukseen ja tuotantorakenteeseen puuttumista ja vaatisi hallinnon rajat ylittävää yhteistyötä.
Jätteen synnyn ehkäisy vaatisi SYKE:n mukaan painopisteen siirtoa jätteestä tuoteketjun alkupäähän.
- Pelkkä jätenäkökulma vaikuttaa liian suppealta jopa jätepolitiikassa ja tutkimuksessa suositellaan, että jatkossa jätepolitiikkaa arvioitaisiin osana materiaali- ja luonnonvarapolitiikkaa.
Jätteiden synnyn ehkäisyssä taloudelliset keinot ovat todennäköisesti tehokkaimpia, arvioi SYKE.
- Teollisuus ei kuitenkaan näe suotavana esimerkiksi ympäristöverotuksen lisäämistä kansallisella tasolla ja siksi verorakenteen uudistus pitäisi toteuttaa samalla kertaa koko EU:ssa.
Taloudellisiin keinoihin liittyvien poliittisten ongelmien ei pitäisi kuitenkaan antaa estää ympäristökeskuksen mielestä ohjauksen kehittämistä.
- Tähän kannustavat jo kunnan jätemaksusta ja yleisten kaatopaikkojen jäteverosta saadut myönteiset kokemukset. Nykyisiä keinoja voitaisiin käyttää paljon tehokkaamminkin hyväksi.
Lisää jätepoliittista tutkimusta kaivattaisiin
Monet asiat vaativat SYKE:n mukaan vielä lisää tutkimusta.
- Jätealan ja materiaalivirtojen seurantaa ja
tilastointia tulisi myös edelleen kehittää. Yhä useammat teollisuusyritykset ovat rakentaneet
ympäristöjärjestelmiä ja aikovat edellyttää tällaista järjestelmää myös alihankkijoiltaan.
Järjestelmien vaikutukset vaativat kuitenkin vielä tutkimusta, samoin tuottajan vastuu -järjestelmät, jotka nykyisellään kannustavat lähinnä kierrätykseen.
Verotuksen painopisteen muutosta ja yksittäisiä keinoja koskevan tutkimuksen ohella tarvittaisiin eräitä näkökulmaltaan yleisempiä jätepolitiikkaan liittyviä tutkimuksia. Tällaisia ovat muun muassa tuotelähtöistä ympäristönsuojelua käsittelevät tutkimukset.
- Kaivattaisiin näkemystä siitä, miten tuotteisiin ja tuotesuunnitteluun voidaan vaikuttaa ja millaisia yhteisvaikutuksia erilaisilla ohjauskeinoilla ja markkinasignaaleilla on yritysten tuotejohtamiseen.
Lisätutkimusta tarvittaisiin myös ekotehokkuudesta ja materiaalien käytön vähentämisestä ja siitä, millaisia julkisen vallan toimia niiden edistäminen edellyttäisi.
Samoin olisi SYKE:n mielestä syytä selvittää, millaisia mahdollisuuksia ja uhkia liittyy siirtymiseen tavaroihin perustuvasta kulutuksesta ja tuotannosta palveluiden kulutukseen ja tuotantoon ja mitä tämä edellyttää julkiselta vallalta.
IA
22.9.2000
