Yleisin syy työstä eroaminen ilman pätevää syytä
Työttömyysturvan karenssissa 40 000 työtöntä
Noin 40 000 työtöntä joutuu vuosittain odottamaan työttömyyspäivärahaa työstä tai koulutuksesta eroamisen tai kieltäytymisen vuoksi. Useimmiten karenssin saaneet ovat vähän koulutettuja ja pitkään työttömänä olleita miehiä. Pakolliset odotusajat ovat suhteellisesti yleisempiä alueilla, joilla työllisyystilanne on hyvä ja harvinaisempia korkean työttömyyden alueella.
Päivärahan odotusajat ovat myös vieneet ihmisiä toimeentulotukiluukulle yhä useammin viime vuosikymmenen puolivälistä lähtien.
Stakes on selvittänyt työministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä, kuinka paljon ja millaisin perustein karensseja jaetaan.
Yleisin syy päivärahan pakolliseen odotusaikaan oli koko päättyneen vuosikymmenen ajan työstä eroaminen ilman pätevää syytä. Näitä oli noin puolet kaikista tapauksista. Kuitenkin koulutuksesta tai työvoimapoliittisista toimenpiteistä eroaminen tai niistä kieltäytyminen on lisääntynyt karenssin syynä selvästi.
Miehet karenssissa naisia useammin
Kaikista karenssin saaneista noin 60 prosenttia oli miehiä ja 40 prosenttia naisia. Etenkin toistuvat työstä kieltäytymiset ovat tyypillisiä miehille.
Työttömyysturvaa odottamaan joutuneet ovat useimmiten 25-44-vuotiaita.
Karenssin saaneet ovat olleet yleensä pitkään työttöminä. Yli puolet heistä oli ollut työttömänä yhteensä yli vuoden, ja 44 prosentilla oli takanaan jo yli kahden vuoden työttömyys.
Ero kieltäytymistä yleisempi syy
Enemmistö eli 60 prosenttia karensseista johtui siitä, että työstä tai koulutuksesta oli lähdetty ilman pätevää syytä. Kaikkiaan tästä syystä päivärahaa joutui odottamaan yli 20 000 työtöntä. Tätä tutkijat pitävät merkittävänä, sillä näissä tapauksissa odotusaika on pisin mahdollinen eli kolmen kuukauden korvaukseton jakso.
Työstä tai koulutuksesta kieltäytyneitä karenssiin oli joutunut viime vuonna yli 15 000 työtöntä. Kieltäytyjien joukko koostui pääasiassa alhaisesti koulutetuista keski-ikäisistä miehistä.
Suurin osa eli 70 prosenttia karensseista koski peruspäivärahaa ja vain 30 prosenttia ansiosidonnaista päivärahaa.
Ansiosidonnaiselle päivärahalle karenssin saaneet olivat pääasiassa työstä ilman pätevää syytä eronneita, kun taas peruspäivärahan karenssien syynä oli useimmiten työstä kieltäytyminen.
Karenssi yhä useammin toimeentulotuen syynä
Toimeentulotuen taustasyynä karenssit ovat tasaisesti lisääntyneet aina viime vuosikymmenen puolivälistä lähtien. Viime vuosina se on tilastoitu tuen tarpeen syyksi noin 3-6 prosentilla toimeentulotuen saajista.
Noin 57 prosenttia karenssilausunnon saaneista oli nostanut samana vuonna myös toimeentulotukea. Noin 40 prosenttia karenssin saaneista oli toimeentulotuen asiakkaina vielä noin kaksi kuukautta lausunnon saamisen jälkeen.
STT-IKK
22.9.2000
