Islamilaississeillä pienten ryhmien taistelutaktiikka
Taistelut kiihtyneet Keski-Aasian tasavalloissa
Keski-Aasian entisissä neuvostotasavalloissa käydään jatkuvasti kahakoita hallitusten joukkojen ja ääri-islamilaisten välillä. Aseellisia hyökkäyksiä on ollut Tadzhikistanissa, Kirgisiassa ja Uzbekistanissa.Uzbekistanin islamilaiseen liikkeeseen kuuluvat taistelijat ovat tänä vuonna valinneet uuden taktiikan. He tekevät yllätyshyökkäyksiä muutaman kymmenen miehen joukoissa. Kohteena ovat rajavartijat tai hallituksen muut joukot.
Virallisten tietojen mukaan Uzbekistanissa ja Kirgisiassa käydyissä taisteluissa kuoli elokuussa ainakin sata sissiä.
Päämääränä islamilainen tasavalta
Uzbekistanin islamilainen liike haluaa muodostaa islamilaisen tasavallan Ferganan laaksoon ja sen ympäristöön. Uuteen valtioon tulisi alueita myös Kirgisiasta ja Tadzhikistanista.
Keski-Aasian valtioiden Tadzhikistanin, Uzbekistanin ja Kirgisian armeijat eivät pysty tekemään vakavaa vastarintaa vuoristoleireiltä operoiville sisseille.
Venäjällä harkitaan ilmeisesti sotilaiden lähettämistä alueelle. Ääri-islamilaisuuden vahvistuminen Venäjän etelärajalla koetaan Moskovassa turvallisuusuhkana.
Venäjää huolestuttaa alueen yleinen epävakaus. Samalla se yrittää sulkea sissien tuottoisan huumetien Afganistanista Venäjälle ja sieltä edelleen länteen.
Tavoiteltu Ferganan laakso
Keski-Aasian tasavaltojen rajat kiemurtelevat vuoristossa, ja kaikissa tasavalloissa asuu naapuritasavaltojen kansoja ja muita heimoja. Keskushallinto ei ole koskaan pitänyt täyttä valtaa vuoristossa. Siellä ovat hallinneet klaanijohtajat, joista jotkut ovat tällä hetkellä ryhtyneet sissipäälliköiksi.
Tavoitelluin alue on kuitenkin juuri Ferganan laakso, joka sijaitsee Uzbekistanissa, sen pääkaupungista Tashkentista kaakkoon. Ferganan laakson pohjois- ja eteläpuolella, vuorten takana on Kirgisia ja jonkin matkan päässä etelässä Tadzhikistan.
Itä-länsisuunnassa kulkeva Ferganan laakso on noin 300 kilometriä pitkä ja leveimmillään 170 kilometrin laajuinen. Alue on hedelmällinen ja sitä on asutettu jo pitkään. Siellä kasvatetaan puuvillaa ja vihanneksia ja maaperästä on löydetty öljyä.
Sisseille maksetaan hyvin
Uzbekistanin viranomaiset ovat sitä mieltä, ettei sissien päätarkoituksena ole islamilaisen valtion muodostaminen, vaan vapaan huumekäytävän varmistaminen Afganistanista Venäjän kautta Eurooppaan.
Monet sisseistä ovat saaneet koulutusta Afganistanissa ja heille maksetaan hyvin osallistumisesta taisteluihin. Raha onkin monelle ratkaiseva houkutin aseistettuihin ryhmiin liittymiseksi. Työttömiä on paljon, eikä työssä käyvillekään makseta hyvin.
Uzbekistanilainen valtion nettiuutistoimisto uzland.uz on haastatellut 22-vuotiasta Ulugbek Mahmudovia, joka kertoi olleensa koulutusleirillä Afganistanissa. Hän sanoi taistelevansa islamilaisen valtion puolesta.
Mahmudovin mukaan he saivat rahaa Tadzhikistanin oppositiolta.
- Me saimme heiltä jalkineet, venäläisen naamioinnin, autoja ja muita välineitä sekä patruunoita, hän kertoi.
- Nämä ihmiset eivät taistele uskonnon puolesta, sanoi Mahmud Shoumarov Uzbekistanin syyttäjänvirastosta uutistoimistolle.
Hän oli sitä mieltä, ettei kukaan maksaisi heille siitä niin paljon.
- Heidän tehtävänään on varmistaa huumereitti Afganistanista Eurooppaan, Shoumarov sanoi.
Sissien valmennusleirejä on myös Tadzhikistanissa, kertoo nettiuutistoimisto uzland.uz. Leirillä koulutusta saanut Olim Abdulvohidov kertoi, että hän päätti ryhtyä taistelemaan rahan vuoksi.
- Perheeni tarvitsee rahaa, hän sanoi.
- Me taistelemme myös uskonnon puolesta, mutta raha on tärkeintä, Abdulvohidov sanoi.
Klaanitaistelu Tadzhikistanissa
Tadzhikistanissa, jolla on pisin raja Afganistanin kanssa, on käyty jo pitkään sisällissotaa. Maata hallitsee hyvin itsevaltaisin ottein Emomali Rahmonov sukulaisineen. Todellisuudessa hän hallitsee vain pääkaupunkia ja sen lähistöä. Ja sielläkin oppositio tekee välillä iskuja.
Maassa hallitsevat klaanijohtajat, joista jotkut ovat Rahmonovin ystäviä, toiset taas vihollisia. Tadzhikistanin ja Afganistanin rajalla on venäläisiä rajavartijoita, mutta ne eivät vuoristomaastossa pysty estämään öisin tehtäviä laittomia rajan ylityksiä.
Tadzhikistanin oppositiolla on ollut perinteisesti hyvät suhteet Azerbaidzhaniin ja Tshetsheniaan. Tadzhikkeja oli vuosikymmen sitten mukana Vuoristo-Karabahissa taistelemassa Azerbaidzhanin armeijan riveissä. Heitä on myös Tshetsheniassa sissien joukoissa.
Jokin aika sitten väitettiin, että Tshetsheniassa taistellut jordanialainen sissijohtaja Hattab olisi siirtynyt Keski-Aasiaan aloittamaan islamilaista sotaa alueen valtiollisia joukkoja vastaan.
Moskovalainen viikkolehti Moskovskoje Novosti arveli hiljattain, että Hattab saattaa kyllä olla Tadzhikistanissa, mutta lehden toimittajan mukaan hänellä ei ole kovin hyviä suhteita Tadzhikistanin oppositioon.
Kirgisia kahden tulen välissä
Kirgisiaa pidettiin jokin aika sitten lähes keskiaasialaisen demokratian mallimaana. Siellä opposition toiminta oli helpompaa kuin muualla Keski-Aasiassa.
Nyt presidentti Askar Akajev on kuitenkin ottanut opposition lujaan otteeseen eikä anna sen juuri toimia. Kirgisia on Tadzhikistanin ja Uzbekistanin välissä ja myös siellä on käyty tänä syksynä taisteluja.
Kirgisian turvallisuusministeri Tashtemir Aitbajev totesi syyskuussa Bishkekissä pidetyssä lehdistötilaisuudessa, että taisteluihin on varauduttava niin kauan kun Afganistanin ja Tadzhikistanin raja ei ole täysin suljettu.
Edellisinä päivinä pienet sissiryhmät olivat hyökänneet Tadzhikistanista kirgisialaisia rajavartijoita vastaan.
Tarkkailijat eri puolilla arvelevat, että pienien ryhmien hyökkäykset raja-asemia vastaan on tavallaan tiedustelutoimintaa, jonka tarkoituksena on selvittää, miten hyvin rajoja vartioidaan. Suurempia hyökkäyksiä on odotettavissa lähiaikoina.
Suuremmat sotatoimet Keski-Aasiassa johtaisivat ilmeisesti siihen, että alueen johtajat pyytäisivät venäläisiä joukkoja avukseen. Tällä hetkellä Venäjän on kuitenkin hyvin vaikeaa vastata pyyntöön myöntävästi, sillä sen eliittijoukot ovat kiinni Pohjois-Kaukasian sotatoimissa.
STT-IA
22.9.2000
