Kokoomus rohkaisee maahanmuuttajia valtuustoihin
Virallinen Suomi suhtautuu kokoomuksen varapuheenjohtajan, kansanedustaja Sari Sarkomaan mukaan vakavasti rasismiin ja on erittäin tärkeätä, että kunnanvaltuustoihin valitaan maahanmuuttajien edustajia.Kokoomus on muiden puolueiden rinnalla allekirjoittanut rasismin vastaisen kannanoton ja sitoutunut huolehtimaan siitä, ettei kunnallisvaaleissa hyväksytä mielipiteitä tai kannanottoja, jotka lietsovat tai aiheuttavat ennakkoluuloja, vihamielisyyttä tai ihmisten erottelua etnisen alkuperän tai uskonnon perusteella.
Puolueet eivät myöskään hyväksy listoillaan rasistisia kannanottoja esittäviä ehdotuksia. Puoluekannanottojen lisäksi hallituksen käsittelyyn on tulossa etnisen syrjinnän ja rasismin vastainen ohjelma.
Kokoomus käsitteli monikulttuurisuutta erityisessä syysseminaarissaan perjantaina Helsingissä. Osanottajien joukossa oli maahan muuttaneita valtuustoehdokkaita ja valtuustoissa jo kokemusta keränneitä ulkomaalaissyntyisiä henkilöitä.
Suomalaisetkin ovat vähemmistöjä
Seminaarin alustajana kansanedustaja Sirpa Pietikäinen puhui voimakkaasti suvaitsevaisuuden puolesta, sillä me olemme kaikki vähemmistöjä suhteessa johonkin ja erilaisia suhteessa toisiin ihmisiin.
Globaalistuminen merkitsee väistämättä erityyppisiä fuusiokulttuureja, yhä erilaisimpien ihmisten rinnakkaiseloa. Sitä leimaa Pietikäisen mukaan väistämättä geeniperimästäkin johtuen vierauden ja toiseuden tuntemukset sekä kulttuurisokeus. Nähdään vain toisen erilaisuus.
Pietikäisen mielestä olisi pyrittävä luomaan uudentyyppistä neuvottelukulttuuria ratkomaan kiistatta vaikeita arvoristiriitoja, joita syntyy etnisten ihmisryhmien kohtaamisissa.
- Politiikan on oltava kärjessä murtamassa epäluulojen muuria, Pietikäinen vaati. Se olisi henkisen tulevaisuuden kannalta hyvin tärkeätä.
Uusoikeistolaisuuden nousu kumpuaa maaperästä, joka on Pietikäisen mielestä jossain määrin ymmärrettävä. Globaalisuus pakottaa kohtaamaan epävarmuutta, erilaisuutta, taloudellisia vaikeuksia sekä työttömyyttä. Tämä saattaa nostattaa fasismia ja rasismia, kaikkein synkimpiä ihmisen mielialoja.
Tästä syystä juuri nyt olisi Pietikäisen mielestä tilaisuus suvaitsevaisuuden ja monikulttuurisuuden läpilyöntiin, kun Suomessa kielteiset ilmiöt eivät vielä ole saanut samoja mittoja kuin mm. Saksassa.
Koulutettu maahanmuuttaja on tulonsiirto
Talouspoliittinen asiamies Simo Pinomaa Teollisuuden ja työantajain keskusliitosta TT:stä selvitti ulkomaisen työvoiman tarvetta teollisuuden kannalta toteamalla, että koulutetun ulkomaalaisen tulo Suomeen on itse asiassa valtava tulonsiirto. Syrjivä ajattelu olisi syytä kääntää aivan päinvastaiseksi.
Pinomaan mukaan ammatillisen koulutuksen omaavasta työvoimasta on piankin selvä pula, koska suomalaisnuorten halukkuus korkeampaan koulutukseen on yhä selvempää. On ennustettavissa, että yritykset siirtävät työvoimapulan takia toimintojaan ulkomaille, ellei uutta työvoimaa saavu ulkomailta meille.
Peruskoulun vuosittain päättävistä noin 60 000 nuoresta arviolta 70 prosenttia hakeutuu ensisijaisesti lukioon. Ammatillisen peruskoulutuksen aloittajia on alle puolet tarpeesta.
Ongelmia ennustetaan erityisesti kone- ja metallialalla, auto- ja kuljetusalalla, sähkö- ja rakennusalalla sekä paperi- ja kemianteollisuudessa sekä liikenteessä. Myös tietoteollisuuden asiantuntijatarve edellyttäisi koulutuksen huomattavaa lisäystä.
Teollisuudessa on toistaiseksi kuunneltu kohteliaasti palkansaajakeskusjärjestö SAK:n äänenpainoja, jotka kielivät järjestön kokevan ulkomaalaiset työntekijät uhkana. SAK:n kyselytutkimuksen virolaisten halukkuudesta tulla Suomeen töihin TT kuitenkin leimaa täysin epärealistiseksi.
Sydämen työtä, ei peliä
Järvenpään kaupunginvaltuutettu, kioskiyrittäjä Mehmet Alakas kertoo, että häneen on ainoana maahanmuuttajana suhtauduttu valtuustossa erittäin positiivisesti.
- Olen vilpitön, uskallan sanoa mitä ajattelen, Alakas kertoi Matkalla monikulttuuriseen kokoomukseen -seminaarissa.
Mehmet Alakas saapui Suomeen Turkista, Istanbulista 26 vuotta sitten. Tuolloin hän oli muusikko, joka oli suurkaupungissa ollut tekemisissä kaikenlaisten ihmisten kanssa. Suomessa hän vuosia myöhemmin ryhtyi yrittäjäksi ja näki yrittäjyyden epäkohtia, joihin teki mieli vaikuttaa.
Kioskiyrittäjänä Alakas on aitiopaikalla kuulemassa ihmisten mielipiteitä, häntä on helppo lähestyä ja ihmisten ongelmat ovat usein hyvin konkreettisia.
- Valtuustossa liikkumavaraa on kovin vähän, koska 80 prosenttia Järvenpään budjetista on lakisääteisiä menoja, mutta valtuusto on minulle sydämen työ, ei mikään peli, Alakas kertoi.
Ei syytä hyssyttää
Muiden maahanmuuttajien auttaminen motivoi muitakin maahanmuuttajaehdokkaita. Venäläissyntyinen Elena Nikulainen Kotkasta kehotti ponnekkaasti lopettamaan maahanmuuttajien hyssyttämisen.
- Emme ole mitään vammaisia, kaikkea ei tarvitse tehdä valmiiksi.
Nikulaisen mukaan työnantajat selvästi pelkäävät palkata vierasmaalaisia, mutta vain työtä tekemällä voi tuntea kuuluvansa uuden kotimaan yhteiskuntaan.
Nikulainen vakuutti, että monet maahanmuuttajat olisivat valmiita tekemään työtä, josta saatava toimeentulo on jopa pienempi kuin yhteiskunnalta maahanmuuttajalle tuleva avustus. Työ on Nikulaisen mukaan niin tärkeä itseisarvo.
Elena Nikulainen avioitui suomalaismiehen kanssa ja asettui Kotkaan parisenkymmentä vuotta sitten.
Hän olisi voinut elellä kotirouvana, mutta jakoi mieluummin ensin kielitaidottomana sanomalehtiä ja työskentelee nyttemmin voimalaitoksen siivoojana, koska haluaa olla mukana työelämässä. Ennen Suomeen saapumistaan hän työskenteli kirjastossa silloisessa Leningradissa.
Vastaavantyyppinen asennoituminen oli leimallista muillekin seminaarin maahanmuuttajille. Ihmetystä herättää se, ettei maahanmuuttajalle tarjoudu mahdollisuutta antaa omaa panostaan uudelle kotimaalle. Monilla olisi hyväkin koulutus, mutta tutkintoja ei hyväksytä eikä työpanos kelpaa, jos suomenkieli ei ole täydellistä.
Niinpä moni joutuu toimettomana jonottamaan kielikurssille pääsyä. Maahanmuuttajat kehottavatkin työnantajia pohtimaan, voisivatko ne palkata ensin ja luottaa siihen, että työntekijä on todella motivoitunut oppimaan kieltä saatuaan työtä.
Kokoomuksessa toimiva ulkomaalaisasioita käsittelevä työryhmä on asettanut päämääräksi erityisen maahanmuuttajaklubin perustamisen, mikä saikin seminaarissa lämmintä kannustusta.
Se voisi seminaarin puheenjohtajana toimineen poliittisen sihteerin Sari-Maarit Tiukkasen mukaan toimia vastaavaan tapaan kuin puolueen ruotsinkielisten, yrittäjien tai maataloustuottajien ryhmittymät.
Lue myös atikkeli:
MARGIT HARA
22.9.2000
