Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Rajoitukset eivät vaikuta tarpeeksi

Pohjois-Atlantin villilohikannat edelleen laskussa



Jatkuvasti tiukentuneet pyyntirajoitukset eivät ole katkaisseet Pohjois-Atlantin villilohikantojen alamäkeä. Syitä etsitään nyt yhä enemmän luonnossa tapahtuneista muutoksista.


Pohjois-Atlantin lohen suojelujärjestön Nascon apulaissihteeri, tohtori Peter Hutchinson korosti Haaparannalla pidetyssä kansainvälisessä lohikokouksessa, ettei kannan huonoa tilaa voi enää selittää pelkästään liiallisella pyynnillä.

Tiukkojen rajoitusten avulla meripyynti on itse asiassa pudonnut viidennekseen 1970-luvun määristä. Siitä huolimatta luonnonlohien kuolleisuus meressä on kasvanut huolestuttavasti.

Epäilyksiä suunnataan muun muassa kemikaaleihin, joita lohet voivat saada jo syntymäjoissaan. Pohdinnassa ovat myös kasvihuoneilmiön vaikutukset meren lämpötilaan ja edelleen herkkiin vaelluspoikasiin.

Syitä kasvaneeseen merikuolleisuuteen haetaan ensi kuussa Oslossa järjestettävässä laajassa asiantuntijakokouksessa, Hutchinson kertoi.


Kasvatuksesta lisää uhkia

Luonnonlohen kadonnutta saalistuottoa on korvattu voimakkaasti kasvatuskalalla, jossa Norja on edelläkävijä. Pohjois-Atlantin alueella kasvatetaan jo noin 600 000 tonnia lohta vuodessa, kun 1990-luvun alussa määrä oli vasta noin 250 000 tonnia.

Hutchinsonin mukaan lisääntyvä lohen viljely lisää luonnonkalaan kohdistuvia riskejä. Viljelylohet voivat levittää esimerkiksi loistauteja.

Pahempana ongelmana pidetään geneettistä uhkaa. Kasvattamoilta karkaa vuosittain toista miljoonaa lohta, jotka luonnonkalojen joukkoon sekoittuessaan voivat muuttaa villilohikantojen perimää.

- Yhtenä vaihtoehtona tutkitaan nyt steriilien lohien käyttöä kasvatuksessa, Hutchinson huomautti.

Kasvatuksen tehoon haetaan myös lisää vauhtia muun muassa siirtogeenisillä lohilla. Tutkimuksissa siirtogeenisten kalojen kasvu on saatu 4-6-kertaiseksi luonnonloheen verrattuna.


Suomi suojelee

Haaparannan kokouksessa Tornionjoen villilohi sai keskeisen osan. Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilän erityisavustaja Christian Krogell kiteytti Suomen lohipolitiikan tavoitteet; luonnonlohta suojellaan ja meripyynti kohdistetaan nykyistä paremmin viljeltyyn kalaan.

Linjaus viestinee siitä, ettei ammattipyytäjien raskaiksi kokemiin pyyntirajoituksiin ole odotettavissa ainakaan helpotuksia.

Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousjohtaja Olli Tuunainen sanoikin, ettei hän kykene näkemään lievennyksiä meripyynnin rajoituksiin, joilla turvataan villilohen nousu kudulle.

Tuunaisen mukaan Tornionjoen lohen tulevaisuus näyttää tällä hetkellä varsin hyvältä. Seuraavina kahtena kesänä Tornionjoelta vaeltaa merelle jo 300 000-400 000 smolttia (vaellusikäistä poikasta). Joen vuotuisen poikastuotannon tavoitteet on asetettu noin puoleen miljoonaan villilohen poikaseen.

STT-IKK
22.9.2000


Ajassa -sivulle