Viikon varrelta - ulkomaat lyhyesti
Länsijohtajille kovat tuomiot
Belgradissa
Neljätoista lännen ja sotilasliitto Naton johtohenkilöä on
tuomittu Belgradissa poissaolevina 20 vuodeksi vankeuteen
syytettyinä sotarikoksista.
Tuomion saivat muun muassa Yhdysvaltain presidentti Bill
Clinton, Ranskan presidentti Jacques Chirac ja Britannian
pääministeri Tony Blair. Oikeuden puheenjohtajan tuomari
Veroljub Rakiticin mukaan tuomituista on jo annettu
pidätysmäärätys. Heillä on kuitenkin 15 päivää aikaa valittaa
tuomioistaan.
Tuomio syytetyille tuli "hyökkäyssotaan ryhtymisestä,
sotarikoksista siviiliväestöä vastaan, kiellettyjen
taistelukeinojen käytöstä, murhayrityksestä Jugoslavian
presidenttiä Slobodan Miloseviciä vastaan ja maan alueellisen
koskemattomuuden loukkaamisesta".
Japanin pyydysti lähes
90 valasta
Japanin valaanpyyntilaivasto palasi torstaina
rantaan pyydystettyään lähes 90 valasta
luoteisella Tyynellämerellä.
Kuuden aluksen laivasto nosti merestä kaikkiaan
43 brydenvalasta, 40 lahtivalasta ja viisi
kaskelottia. Puolitoista kuukautta kestäneen
pyynnin saalis jäi Japanin asettamasta
tavoitteesta, mutta se oli kuitenkin liikaa
valaanpyynnin vastustajille.
Yhdysvallat protestoi erityisesti kaskelottien ja
brydenvalaan pyyntiä vastaan, sillä molemmat
lajit on Yhdysvalloissa suojeltu lailla.
Aiemmin
Japanin valaanpyyntiohjelmaan on kuulunut
pelkästään lahtivalaita, mutta tämän vuoden
heinäkuussa hallitus päätti kahden uuden lajin
lisäämisestä ohjelmaan.
Presidentti Bill Clinton kielsi viime viikolla Japania
kalastamasta Yhdysvaltain aluevesillä ja uhkasi
pakotteilla, mikäli Japani ei rajoita
valaanpyyntiään. Japani puolestaan ilmoitti
valittavansa Maailman kauppajärjestölle WTO:lle,
jos Yhdysvallat toteuttaa uhkaamansa pakotteet.
Japani luopui vuonna 1986 kaupallisesta
valaanpyynnistä kansainvälisen painostuksen
vuoksi, mutta on sen jälkeen jatkanut pyyntiä
"tieteellisiä tutkimuksia varten".
Pohjois-Korea ehdottaa
diplomaattisuhteita
Eurooppaan
Pohjois-Korea ehdottaa diplomaattisuhteiden
avaamista useiden eurooppalaisten valtioiden
kanssa.
Korean virallinen uutistoimisto kertoi torstaina,
että maan ulkoministeri Paek Nam Sun on
lähettänyt yhdeksälle EU-maalle kirjeet, joissa
virallisesti ehdotetaan diplomaattisuhteiden
perustamista. Kirjeen ovat saaneet Alankomaat,
Belgia, Britannia, Espanja Irlanti, Kreikka,
Luxemburg, Ranska ja Saksa.
Pohjois-Korean ehdotuksessa sanotaan, että
diplomaattisuhteet "poistaisivat viimeisetkin
kylmän sodan jäänteet ja varmistaisivat rauhan
Koillis-Aasiassa ja koko maailmassa".
Italia yllätti muut EU-maat avaamalla
tammikuussa ensimmäisenä G7-maana
diplomaattisuhteet Pohjois-Korean kanssa.
Pitkään eristyksissä ollut kommunistinen
Pohjois-Korea on viime aikoina lämmitellyt
suhteitaan mm. Etelä-Koreaan, Japaniin ja
Yhdysvaltoihin.
Etelä-Korean ja Yhdysvaltain puolustusministerit
totesivat kuitenkin torstaina annetussa yhteisessä
julkilausumassaan Pohjois-Korean olevan yhä
sotilaallinen uhka.
Joka kymmenes nuori
saksalainen pitää
yhdistymistä virheenä
Noin 10 prosenttia nuorista saksalaisista pitää
Saksojen yhdistymistä vuosikymmen sitten
virheenä, ilmenee keskiviikkona julkaistusta
kyselystä.
Nuorille naisille suunnatun teinilehti Brigitte
Young Missin tilamaan kyselyyn haastateltiin
500:aa 14-35-vuotiasta saksalaista sekä lännessä
että entisessä Itä-Saksassa. 90 prosentille
vastanneista oli yhdentekevää, kummalta alueelta
jokin henkilö on kotoisin.
Saksassa juhlitaan jälleenyhdistymisen
10-vuotispäivää 3. lokakuuta. Juhlien alla on
keskusteltu paljon varsinkin entisten
itäsaksalaisten vaikeuksista sopeutua elämään
yhdistyneessä Saksassa.
Nuoria ja nuoria aikuisia keskustelu ei näytä
miellyttävän. 57 prosenttia maan länsiosasta ja
71 prosenttia itäosasta kotoisin olevista
haastatelluista oli sitä mieltä, että jatkuva
puhuminen idän ja lännen välisistä vaikeuksista
käy hermoille.
Punainen Risti:
Tulvavahingot
Pohjois-Koreassa
"uskomattomia"
Punainen Risti kuvaili tiistaina Pohjois-Korean
tulvien vahinkoja uskomattoman suuriksi. Järjestö
toivoo 10 000:lle kodittomaksi jääneelle 530 000
dollarin (vajaat 3,7 miljardia markkaa) hätäapua.
Punainen Risti sanoo, että kahden trooppisen
hirmumyrskyn tuomat sateet ovat aiheuttaneet
Pohjois-Koreassa pahimmat vahingot 30 vuoteen.
Myrskyt iskivät elokuun lopulla ja syyskuun
puolivälissä. 40 ihmistä on saanut surmansa
tulvissa. Lisäksi lähestyvät talvipakkaset
uhkaavat kodittomiksi jääneitä.
- Tulvavedet ovat kirjaimellisesti vieneet
mukanaan kokonaisia kylien osia, sanoi Punaisen
Ristin Pohjois-Korean toimiston johtaja Tomas
Liew.
Maa on viimeisen kymmenen vuoden aikana
kärsinyt ruokapulasta, jonka ovat aiheuttaneet
vuoroin kuivuus, vuoroin tulvat.
Koreoiden välisen
rautatien rakennustyöt
alkoivat
Koreoiden välisen rautatien jälleenrakennustyöt
alkoivat maanantaina Etelä-Koreassa. Presidentti
Kim Dae Jungin mukaan rautatie merkitsee kylmän
sodan päättymistä ja uuden sovinnon aikakauden
alkua Koreoiden välillä.
Rautatie yhdistää valmistuessaan Etelä- ja
Pohjois-Korean pääkaupungit Soulin ja
Pjongjangin toisiinsa. Työt aloitettiin nyt
Imjingakissa Etelä-Korean puolella, ja
Pohjois-Korea alkaa rakentaa rataa myöhemmin
tänä vuonna.
Tuhannet sotilaat molemmin puolin rajaa
raivaavat miinoja demilitarisoidulta vyöhykkeeltä,
jonka läpi rata kulkee. Rautatien odotetaan
valmistuvan ensi vuoden syyskuussa.
Rautatien jälleenrakentaminen on tuorein merkki
Koreoiden välisten suhteiden lämpenemisestä
kesällä järjestetyn historiallisen huippukokouksen
jälkeen.
Intia ilmoitti pystyvänsä
rakentamaan
mannertenvälisen
ohjuksen
Intia ilmoitti maanantaina, että se pystyy
rakentamaan mannertenvälisen ballistisen
ohjuksen.
- Nykyään pystymme rakentamaan ja kehittämään
minkä tyyppisen ohjuksen tahansa, myös
mannertenvälisen, sanoi Intian ohjusohjelman isä
Abdul Kalam Hindustan Times -lehden
haastattelussa.
Intian teki ydinkokeen vuonna 1998. Maa perusteli
koetta "paikallisilla uhilla", joiden takia sen on
tarpeen rakentaa uskottava ydinpelote.
Intia on jo aikaisemmin testannut kahta
keskipitkänmatkan ohjusta, joiden kantama yltää
2 200 kilometriin. Mannertenvälisten ohjusten
kantama yltää liki 3 500 kilometriin. Tällaisia
ohjuksia tiedetään olevan vain Yhdysvalloilla,
Venäjällä, Britannialla, Kiinalla ja Ranskalla.
Koonnut: IA
22.9.2000
Ulkomaat -sivulle
|