Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Viikon varrelta - ulkomaat lyhyesti



Länsijohtajille kovat tuomiot Belgradissa

Neljätoista lännen ja sotilasliitto Naton johtohenkilöä on tuomittu Belgradissa poissaolevina 20 vuodeksi vankeuteen syytettyinä sotarikoksista.

Tuomion saivat muun muassa Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton, Ranskan presidentti Jacques Chirac ja Britannian pääministeri Tony Blair. Oikeuden puheenjohtajan tuomari Veroljub Rakiticin mukaan tuomituista on jo annettu pidätysmäärätys. Heillä on kuitenkin 15 päivää aikaa valittaa tuomioistaan.

Tuomio syytetyille tuli "hyökkäyssotaan ryhtymisestä, sotarikoksista siviiliväestöä vastaan, kiellettyjen taistelukeinojen käytöstä, murhayrityksestä Jugoslavian presidenttiä Slobodan Miloseviciä vastaan ja maan alueellisen koskemattomuuden loukkaamisesta".


Japanin pyydysti lähes 90 valasta

Japanin valaanpyyntilaivasto palasi torstaina rantaan pyydystettyään lähes 90 valasta luoteisella Tyynellämerellä.

Kuuden aluksen laivasto nosti merestä kaikkiaan 43 brydenvalasta, 40 lahtivalasta ja viisi kaskelottia. Puolitoista kuukautta kestäneen pyynnin saalis jäi Japanin asettamasta tavoitteesta, mutta se oli kuitenkin liikaa valaanpyynnin vastustajille.

Yhdysvallat protestoi erityisesti kaskelottien ja brydenvalaan pyyntiä vastaan, sillä molemmat lajit on Yhdysvalloissa suojeltu lailla.

Aiemmin Japanin valaanpyyntiohjelmaan on kuulunut pelkästään lahtivalaita, mutta tämän vuoden heinäkuussa hallitus päätti kahden uuden lajin lisäämisestä ohjelmaan.

Presidentti Bill Clinton kielsi viime viikolla Japania kalastamasta Yhdysvaltain aluevesillä ja uhkasi pakotteilla, mikäli Japani ei rajoita valaanpyyntiään. Japani puolestaan ilmoitti valittavansa Maailman kauppajärjestölle WTO:lle, jos Yhdysvallat toteuttaa uhkaamansa pakotteet.

Japani luopui vuonna 1986 kaupallisesta valaanpyynnistä kansainvälisen painostuksen vuoksi, mutta on sen jälkeen jatkanut pyyntiä "tieteellisiä tutkimuksia varten".


Pohjois-Korea ehdottaa diplomaattisuhteita Eurooppaan

Pohjois-Korea ehdottaa diplomaattisuhteiden avaamista useiden eurooppalaisten valtioiden kanssa.

Korean virallinen uutistoimisto kertoi torstaina, että maan ulkoministeri Paek Nam Sun on lähettänyt yhdeksälle EU-maalle kirjeet, joissa virallisesti ehdotetaan diplomaattisuhteiden perustamista. Kirjeen ovat saaneet Alankomaat, Belgia, Britannia, Espanja Irlanti, Kreikka, Luxemburg, Ranska ja Saksa.

Pohjois-Korean ehdotuksessa sanotaan, että diplomaattisuhteet "poistaisivat viimeisetkin kylmän sodan jäänteet ja varmistaisivat rauhan Koillis-Aasiassa ja koko maailmassa".

Italia yllätti muut EU-maat avaamalla tammikuussa ensimmäisenä G7-maana diplomaattisuhteet Pohjois-Korean kanssa.

Pitkään eristyksissä ollut kommunistinen Pohjois-Korea on viime aikoina lämmitellyt suhteitaan mm. Etelä-Koreaan, Japaniin ja Yhdysvaltoihin.

Etelä-Korean ja Yhdysvaltain puolustusministerit totesivat kuitenkin torstaina annetussa yhteisessä julkilausumassaan Pohjois-Korean olevan yhä sotilaallinen uhka.


Joka kymmenes nuori saksalainen pitää yhdistymistä virheenä

Noin 10 prosenttia nuorista saksalaisista pitää Saksojen yhdistymistä vuosikymmen sitten virheenä, ilmenee keskiviikkona julkaistusta kyselystä.

Nuorille naisille suunnatun teinilehti Brigitte Young Missin tilamaan kyselyyn haastateltiin 500:aa 14-35-vuotiasta saksalaista sekä lännessä että entisessä Itä-Saksassa. 90 prosentille vastanneista oli yhdentekevää, kummalta alueelta jokin henkilö on kotoisin.

Saksassa juhlitaan jälleenyhdistymisen 10-vuotispäivää 3. lokakuuta. Juhlien alla on keskusteltu paljon varsinkin entisten itäsaksalaisten vaikeuksista sopeutua elämään yhdistyneessä Saksassa.

Nuoria ja nuoria aikuisia keskustelu ei näytä miellyttävän. 57 prosenttia maan länsiosasta ja 71 prosenttia itäosasta kotoisin olevista haastatelluista oli sitä mieltä, että jatkuva puhuminen idän ja lännen välisistä vaikeuksista käy hermoille.


Punainen Risti: Tulvavahingot Pohjois-Koreassa "uskomattomia"

Punainen Risti kuvaili tiistaina Pohjois-Korean tulvien vahinkoja uskomattoman suuriksi. Järjestö toivoo 10 000:lle kodittomaksi jääneelle 530 000 dollarin (vajaat 3,7 miljardia markkaa) hätäapua.

Punainen Risti sanoo, että kahden trooppisen hirmumyrskyn tuomat sateet ovat aiheuttaneet Pohjois-Koreassa pahimmat vahingot 30 vuoteen.

Myrskyt iskivät elokuun lopulla ja syyskuun puolivälissä. 40 ihmistä on saanut surmansa tulvissa. Lisäksi lähestyvät talvipakkaset uhkaavat kodittomiksi jääneitä.

- Tulvavedet ovat kirjaimellisesti vieneet mukanaan kokonaisia kylien osia, sanoi Punaisen Ristin Pohjois-Korean toimiston johtaja Tomas Liew.

Maa on viimeisen kymmenen vuoden aikana kärsinyt ruokapulasta, jonka ovat aiheuttaneet vuoroin kuivuus, vuoroin tulvat.


Koreoiden välisen rautatien rakennustyöt alkoivat

Koreoiden välisen rautatien jälleenrakennustyöt alkoivat maanantaina Etelä-Koreassa. Presidentti Kim Dae Jungin mukaan rautatie merkitsee kylmän sodan päättymistä ja uuden sovinnon aikakauden alkua Koreoiden välillä.

Rautatie yhdistää valmistuessaan Etelä- ja Pohjois-Korean pääkaupungit Soulin ja Pjongjangin toisiinsa. Työt aloitettiin nyt Imjingakissa Etelä-Korean puolella, ja Pohjois-Korea alkaa rakentaa rataa myöhemmin tänä vuonna.

Tuhannet sotilaat molemmin puolin rajaa raivaavat miinoja demilitarisoidulta vyöhykkeeltä, jonka läpi rata kulkee. Rautatien odotetaan valmistuvan ensi vuoden syyskuussa.

Rautatien jälleenrakentaminen on tuorein merkki Koreoiden välisten suhteiden lämpenemisestä kesällä järjestetyn historiallisen huippukokouksen jälkeen.


Intia ilmoitti pystyvänsä rakentamaan mannertenvälisen ohjuksen

Intia ilmoitti maanantaina, että se pystyy rakentamaan mannertenvälisen ballistisen ohjuksen.

- Nykyään pystymme rakentamaan ja kehittämään minkä tyyppisen ohjuksen tahansa, myös mannertenvälisen, sanoi Intian ohjusohjelman isä Abdul Kalam Hindustan Times -lehden haastattelussa.

Intian teki ydinkokeen vuonna 1998. Maa perusteli koetta "paikallisilla uhilla", joiden takia sen on tarpeen rakentaa uskottava ydinpelote.

Intia on jo aikaisemmin testannut kahta keskipitkänmatkan ohjusta, joiden kantama yltää 2 200 kilometriin. Mannertenvälisten ohjusten kantama yltää liki 3 500 kilometriin. Tällaisia ohjuksia tiedetään olevan vain Yhdysvalloilla, Venäjällä, Britannialla, Kiinalla ja Ranskalla.

Koonnut: IA
22.9.2000


Ulkomaat -sivulle