Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Osakevarallisuus kasvaa ja keskittyy



Viime vuosien kiivas pörssinousu on poikinut Suomeen runsain joukoin uusia osakemiljonäärejä. Samalla osakevarallisuus keskittyy kuitenkin harvojen isorikkaiden käsiin. Seikat ilmenevät tutkimuksesta, jonka tekijät ovat Helsingin kauppakorkeakoulun professori Matti Keloharju ja assistentti Jussi Karhunen.


Tutkimuksen mukaan Suomessa oli kesäkuun alussa liki 18 400 osakemiljonääriä. Vaurastumisen vauhti on ollut rivakkaa, sillä vielä viisi vuotta takaperin osakemiljonäärien lukumäärä jäi alle 3 500:aan.

Osakemiljonäärien raskaassa sarjassa väki on lisääntynyt vieläkin nopeampaa tahtia. Yli viiden miljoonan markan osakesalkun omisti kesäkuussa runsaat 4 000 suomalaista. Määrä on peräti kymmenkertaistunut vuodesta 1995.

- Viiden miljoonan markan raja muodostaa eräänlaisen vedenjakajan. Kun se ylittyy, varainhoitajat alkavat tarjota yksilöllisesti räätälöityjä palveluja, professori Keloharju toteaa.

Vaikka uutisissa on pitkin vuotta vilahdellut kuvia pankkiiriliikkeiden edessä osakemerkintöjä jonottavista kansalaisista, pörssivauraus on harvojen herkkua. 85 prosenttia suomalaisista ei omista ensimmäistäkään osaketta. Suppea rikkaiden ryhmä kahmiikin leijonanosan suomalaisten osakevarallisuudesta.

Tutkimuksen perusteella maamme rikkain puoli prosenttia eli 25 000 ihmistä omistaa yli 70 prosenttia kaikkien suomalaisten yhteenlasketusta pörssivauraudesta.

Omistuksen keskittyminen on meillä kärjekkäämpää kuin Yhdysvalloissa, joka usein nähdään tulo- ja varallisuuserojen tyyssijana. Keloharju pitää tätä melkoisena yllätyksenä.

Tutkimusaineistossa näkyvät kaikkien suomalaisten osakeomistukset. Tosin sellaisissa tapauksissa, joissa tietty henkilö omistaa osakkeita sijoitusyhtiön kautta, tiedot eivät yhdisty häneen.

- Omistuksen keskittymistä kuvaavaan perusasetelmaan tämä tuskin vaikuttaa. Luulisin, että juuri rikkaimmat omistavat eniten osakkeita epäsuorasti, Keloharju korostaa.


Keski-ikäiset miehet jylläävät

Keloharjun ja Karhusen tutkimus osoittaa, että suomalaisten osakeomistus ei keskity pelkästään varallisuuden, vaan myös asuinpaikan, iän ja sukupuolen mukaan. Pääkaupunkiseudulla asuvat haalivat 55 prosenttia suomalaisten yksityishenkilöiden pörssivauraudesta. Viidessä vuodessa pääkaupunkiseudun omistusosuus on hypännyt ylöspäin kymmenen prosenttiyksikköä.

Tarkasteltaessa osakeomistuksia miesten ja naisten välillä paljastuu selvä epäsuhta edellisten hyväksi. Miehet kahmivat itselleen 67 prosenttia yksityishenkilöiden osakevarallisuudesta eli enemmän kuin heidän lukumääränsä osakkeisiin sijoittaneissa edellyttäisi.

Ikäluokista eniten pörssivaurautta keskittyy 50-60-vuotiaille. Keloharjun mukaan tyypillinen suomalainen osakemiljonääri onkin noin 60-vuotias mies. Tähän voisi lisätä vielä, että varsin usea heistä puhuu äidinkielenään ruotsia, koska ruotsinkielisten osakevarallisuus ylittää kirkkaasti suomenkielisten.

- Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että kaikilla ruotsinkielisillä olisi läjäpäin rahaa osakkeissa. Vauraus keskittyy tiettyihin rikkaisiin ruotsinkielisiin sukuihin, Keloharju tähdentää.


Pääkaupunkiseudulla eniten miljonäärejä

Osakevarallisuuden maakunnittaisessa tarkastelussa kärkeen nousee Ahvenanmaa. Seuraavina tulevat pääkaupunkiseutu ja Uusimaa, joissa osakemiljonäärejä on selvästi eniten. Vähiten pörssistä kerättyä mammonaa jää kainuulaisille, keskipohjalaisille ja lappilaisille.

Maamme runsaasta 18 000:sta miljoonasalkun haltijasta 5 444 asuu Helsingissä ja 2 137 Espoossa. Nämä kaksi ovat ainoat kaupungit, joissa tuhannen osakemiljonäärin raja mene rikki. Seuraavina listalla tulevista Tampere yltää 824:ään, Turku 692:een ja Vantaa 508:aan.

Kun miljonäärikerhon jäsenten lukumäärää tarkastellaan postinumeroittain, listakärjen miehittävät tutut pääkaupunkiseudun rikkaat alueet: Helsingin keskusta, Kaivopuisto, Lauttasaari, Munkkiniemi ja Suur-Kauniainen keräävät kukin yli 300 osakemiljonääriä.

Sijoitusasiantuntijat teroittavat piensijoittajille tavan takaa riskien hajautuksen tärkeyttä. Osakemiljonäärit ovat tämän opin hyvin sisäistäneet, sillä heistä yli 70 prosenttia on haalinut salkkuunsa vähintään viiden yhtiön osakkeita.

Tosin miljonäärikatraasta löytyi myös tuhatkunta sellaista, joilla oli salkussaan vain yhtä osaketta. Kenellekään ei liene yllätys, että useimmissa tapauksissa kyseinen osake oli Nokia.


Toisenlainen Nokia-ilmiö

Oulun seudun teknologiaihme on komeillut lehtiotsikoissa tiuhaan. Voisikin kuvitella, että oululaiset uusrikkaat sinkoaisivat kaupungin maamme terävimpään kärkeen osakevarallisuudessa.

Professori Matti Keloharjun mukaan tällaista Oulu-ilmiötä ei kuitenkaan ole nähtävissä. Oulussa ei asu juuri enempää osakemiljonäärejä kuin Nokialla tai Maarianhaminassa. Eikä Oulua ympäröivän Pohjois-Pohjanmaan pörssivauraus ole merkittävästi kasvanut.

- Kun lähdimme tutkimusta tekemään, pidimme selvänä, että Oulun vaurastuminen tulisi vahvasti esiin. Näin ei käynyt, sama miten päin asiaa tarkastelimme, Keloharju kertoo.

Päinvastaisen yllätyksen Keloharju ja hänen tutkijakumppaninsa Jussi Karhunen kokivat Nokian kohdalla. Miljonäärilistalla Nokia sijoittuu 225 osakemiljonäärillään kymmenenneksi ja jopa nousee muutaman sijan, kun siirrytään raskaampaan sarjaan.

- Nokialla on enemmän viiden miljoonan markan osakesalkun haltijoita kuin Oulussa, Keloharju huomauttaa.

Tämä on sinänsä hauska juttu, koska nykyistä Nokiaa ei tunneta teknologiaihmeenä. Globaaliksi matkapuhelinjätiksi kasvanut saman niminen suuryritys on jo irtaantunut juuriltaan, eikä sillä enää ole kaupungissa toimintaa.

Keloharju kuitenkin arvelee, että Nokian osakemiljonäärien vauraus perustuu vanhoihin asetelmiin. Monelle kaupunkilaiselle kertyi takavuosina Nokian osakkeita, joiden arvo on kasvanut vuosien saatossa roimasti.

- Omistuksiin ei ilmeisesti tyypilliseen suomalaiseen tapaan ole juuri koskettu. Jos olisin varainhoitaja, harkitsisin toimipisteen perustamista Nokialle. Vaurautta siellä riittää, Keloharju naurahtaa.

STT-IKK
22.9.2000


Talous -sivulle