Laatujohtamisen guru U.E. Moisala:

Enemmän poikkitieteellistä ajattelua opetukseen, oppimiseen ja itsemme ymmärtämiseen

Moisala sanoo, että liika tukeutuminen tietotekniikkaan on nyky-yhteiskunnassa romuttamassa itsenäisen ajattelun eli aktiivin ihmisen elämän sisältöä.

Moisala ennustaa, että jos nykyinen kehitys jatkuu, olemme viimeistään parinkymmenen vuoden kuluttua jokapäiväisissä toiminnoissamme pitkälle tietokoneen orjia.
- Lähestymme jo nyt "minä ja tietokoneeni" -yhteisöjä, ja eihän silloin toista ihmistä tarvitakaan.

- Ihmistä koskevat nykytiedot ovat jo niin syvällisiä ja mielikuvituksellisen tarkkoja, ettei niiden omaksuminen saatikka hallitseminen yleisesti ole enää mahdollista. Tarvitaan yksinkertaistettuja, mutta todellisuuteen perustuvia välineitä rakentaaksemme ihmisarvoisen käyttäytymisen perusteet.

Aktiivi-ihminen ajattelee

Käsite aktiivi-ihminen on Moisalan mukaan kokonaiskuvamme ja itseymmärryksemme ydin sekä perusväline ihmissuhteittemme menestykselliseen hoitoon. Se on käytännön tasolla työvälineineen ihmistä koskevista tieteistä muodostettu sovellutustason kokonaisuus.

- Eli se haluaa vastata kysymykseen, mitä on olla ihminen. Eli kun ajattelen, olen ihminen. Kun sen vielä ymmärrän, olen aktiivi-ihminen. Tällainen ihminen hyödyntää tietoisesti aivotoimintojaan itseään ja ympäristöään koskevissa asioissa ja etsii tähän mahdollisuuksia, Moisala huomauttaa.

Dosentti Moisala taustavaikuttajineen on aktiivi-ihminen-projektin merkeissä kääntynyt muun muassa opetusministeri Maija Raskin puoleen. Samalla Moisala tähdentää, että myös esiopetuksessa tulisi jatkossa painottaa nykyistä enemmän poikkitieteellistä ajattelua.

Moisalan aktiivi-ihminen -teorian taustavaikuttajiin kuuluu muun muassa kansleri, emeritusprofessori Kaarlo Hartiala, joka niin ikään haluaa aivot arvoiseensa käyttöön.

Pilottikokeiluna lasten pursimalli

- Jo lapsikin tiedostaa aivojen merkityksen erityisen pursimallin avulla, Moisala huomauttaa.

Hän kehittänyt ja testannut sitä pilottisovellutuksena päiväkodeissa muun muassa Helsingissä, Karkkilassa, Karjalohjalla ja Valkeakoskella.

- Testeissä on todettu myös lasten ymmärtävän aivojen ja ajattelun merkityksen ihmisen kaikessa toiminnassa, Moisala huomauttaa.

Pursimalli rakentuu viidestä eri kerroksesta. Alimmassa niistä on perintömme eli olemme itsemme näköisiä. Seuraavana on ymmärrettävä, että ihmisellä on mahtavat aivot.

Sen jälkeen lapsille opetetaan, että aivoja pitää käyttää itsensä ja läheistensä hyväksi - "ne tykkää siitä". Sitten on ymmärrettävä, että oman laivan ohjausvälineitä (aivoja) on osattava hoitaa, ettei mene karille.

Ylimmällä eli viidennellä kannella ollaan jo komentosillalla tekemässä päätöksiä siitä, minne laiva menee ja miten sekä miten toiset laivat tulee ottaa huomioon.

Palkittu laatujohtaminen

Dosentti Moisala toi parikymmentä vuotta sitten Suomeen Japanista ns. laatupiirit eli Total Quality Control -menetelmän, jota yritettiin soveltaa suomalaiseen työelämään. TQC ei oikein saanut täällä jalansijaa.

Moisala kehitti menetelmää edelleen ja päätyi kokonaisvaltaiseen laatujohtamisen (CQM System), jota sittemmin on menestyksellisesti toteutettu suomalaisessa työelämässä.

Tämä CQM-laatujohtaminen toimii nyttemmin aktiivi-ihmisten työyhteisöjen rakentamisvälineenä. Se perustuu testattuun kykyyn toteuttaa ihmislähtöisyys, laatukeskeisyys ja tuloshakuisuus mitä erilaisimmissa työyhteisöissä.

U. E. Moisalaa on kuultu asiantuntijana muun muassa eduskunnan sivistysvaliokunnassa. Hänen kehittämänsä malli laatujohtamisesta on palkittu esimerkiksi valtionvarainministeriön laatupalkinnolla ja Suomen laatuyhdistyksen palkinnolla.

Eritasoista tutkimusta CQM-mallista on tehty ainakin Helsingin, Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa sekä Svenska Handelshögskolanissa Helsingissä jopa väitöskirjatasolle saakka.
- Kun työssäni ei ole minua koskevaa ajattelemista, se ei koskaan ole minun työtäni, U. E. Moisala toteaa lopuksi.

STT-MH
22.9.2000

Ajassa -sivulle