Irtokarkit vetivät makeismarkkinat kasvuun
Makeisten ja suklaan kulutus Suomessa on noussut tasaisesti jo muutaman vuoden ajan.Elintarviketeollisuusliiton tilastot kertovat, että makeisten ja suklaan kokonaiskulutus nousi viime vuonna lähes 55 miljoonaan kiloon, ja tälle vuodelle ETL ennustaa noin 7-8 prosentin myynnin kasvua.
Henkeä kohti laskettuna suomalaiset söivät vuonna 1999 keskimäärin 10,3 kiloa namuja, mikä on 17 prosenttia enemmän kuin kolme vuotta aiemmin.
Makeismarkkinat ohjasi kasvu-uralle irtomakeisten tulo päivittäistavarakauppoihin viime vuosikymmenen puolivälissä, ja kuluvan vuoden aikana menekkiä on lisännyt makeisveron poistumisesta aiheutuva hienoinen hinnanlasku.
Makeishyllyn trendituotteita ovat etenkin suuret mix-makeispussit ja lakritsipussit.
Makeisia ostetaan 3,7 miljardilla vuodessa
ETL:n mukaan suomalaiset käyttävät makeisiin yhteensä 3,7 miljardia markkaa vuodessa.
Makeis- ja suklaamarkkinoiden johtajuudesta käyvät tasaväkistä kisaa ruotsalais-suomalainen Cloetta Fazer ja hollantilaisomistuksessa oleva Leaf, joiden yhteenlaskettu markkinaosuus päivittäistavarakaupassa nousee 60 prosenttiin.
Makeismarkkinoiden kolmas on äskettäin takaisin suomalaisomistukseen siirtynyt Panda vajaan kymmenen prosentin osuudella.
Ruotsalainen Marabou myy suklaataan Suomessa viiden prosentin markkinaosuuden verran, ja noin neljänneksen makeiskakusta jakavat pienemmät makeisvalmistajat keskenään.
Makeisveron poistuminen tämän vuoden alussa aiheutti sen, että kulutuksen volyymin kasvusta huolimatta makeismyynnin markkamäärät ovat hieman laskeneet viime vuoteen verrattuna.
Tammi-heinäkuussa myyntiä oli kertynyt kilomääräisesti seitsemän prosenttia edellisvuotta enemmän, mutta markkamääräisesti tarkasteluna prosentin vähemmän.
Fazer Makeisten kotimaan myyntijohtaja Urpo Eskola pitää kehitystä
odotettuna.
- Jotkut kauppaketjut siirsivät veron poistumisen suoraan
kuluttajahintoihin, ihan kaikki kuitenkaan eivät, hän toteaa.
Eri makeistuoteryhmistä kulutuksen vetureita ovat tällä hetkellä etenkin pussimakeiset ja suklaa, jonka kulutusta on lisännyt sekä suklaalevyjen koon kasvu että Kismetin ja muiden samantapaisten kevyempien välipalapatukoiden suosio.
Salmiakin ja perinteisten lakritisipatukoiden kulutus on tasaista, mutta lakritsipussien myynnin lisääntyminen kasvattaa lakristiryhmää kokonaisuudessaan voimakkaasti.
Suuret pakkaukset käyvät kaupaksi
Eskola nimeää makeismarkkinoiden tasaisen kasvun päätekijäksi irtomakeiset, joiden tulo päivittäistavarakauppoihin reilut viisi vuotta sitten piristi myös makeispussien myyntiä.
Markkinointipäällikkö Johanna Siltala Leafilta toteaa, että irtokarkkibisnes myös opetti kuluttajat käyttämään useita erilaisia makeisia sisältäviä mix-pusseja.
- Sekoituspussit menevät paremmin kaupaksi kuin yhden tuotteen makeispussit. Lisäksi ostotottumukset ovat muuttuneet siten, että kuluttajat suosivat isompia kuluttajapakkauksia sekä pussikarkeissa että purukumissa, hän kertoo.
Urpo Eskola arvelee, että osaltaan myös kaupan keskittyminen hypermarketeihin on vaikuttanut suurten kuluttajapakkausten suosioon. Lisäksi makeisten kokonaismenekkiin vaikuttaa väestön rakennemuutos.
- Nykyään makeiset tulevat mukaan kulutukseen yhä nuorempiin ikäryhmiin, ja makeisten kuluttajien suhteellinen osuus väestöstä kasvaa, Eskola selvittää.
Mieliteko määrää valinnan, terveystrendi nousussa
Taloudellinen noususuhdanne näkyy makeismarkkinoilla etenkin laadukkaiden ja hintavien sesonkituotteiden kulutuksen kasvuna.
Eskolan mukaan hinta ei kuitenkaan ole kuluttajille ensisijainen tekijä makeishyllyn ääressä, vaan useimmiten mieliteko ratkaisee valinnan ostopäätöstä tehdessä.
Esimerkiksi kevytsuklaan kulutuksen kasvu kertoo siitä, että myös terveystietoisuus on yksi vaikuttavista trendeistä makeismarkkinoilla, vaikkakaan ei ehkä se ensisijaisin.
Terveysvaikutteisten tuotteiden uranuurtaja Suomessa löytyy kuitenkin juuri karkkihyllystä, sillä Leafin ksylitolipurukumi on ollut Suomen markkinoilla jo 25 vuotta.
Markkinointipäällikkö Siltala kertoo, että joihinkin
ksylitolituotteisiin lisätään nykyään myös vitamiineja.
- Läkerol-pastillisarjaan on puolestan tullut uutuus, johon on lisätty jopa
flavonoideja, hän huomauttaa.
Myös Fazer on kertonut kehittelevänsä terveysvaikutteisia makeisia.
Kuluttajat ovat varsin konservatiivisia
Uusien tuotteiden lanseeraaminen makeis- ja suklaamarkkinoille on haasteellista. Urpo Eskola huomauttaa, että markkinoilla on yhteensä noin 3000 tuotetta, mutta niistä noin kymmenesosa tuo myynnistä peräti 80 prosenttia.
- Kulutuksessa korostuvat huippubrandit, ja yksittäinen kuluttaja ostaa yleensä vain 3-4 vakiotuotetta, Eskola selvittää.
Uutuuksia lanseerataan markkinoille noin 700-800 vuosittain, mutta niiden osuus myynnistä jää noin kymmeneen prosenttiin.
Eskola korostaa, että uutuuksilla on kuitenkin merkittävä rooli koko tuoteryhmän kehittämisessä
Tämän syksyn hyvin vastaanotettuja lanseerauksia ovat mm. Fazerin valkoinen suklaapatukka ja Leafin uudelleen valikoimaansa ottama Jambo-suklaapatukka. Johanna Siltala Leafilta vahvistaa, että makeisten suhteen suomalaiset ovat hyvin konservatiivisia.
- Jambo on ollut suuri suksee, mutta aivan uusiin tuotteisiin suhtaudutaan yleensä hieman epäillen. Suklaapatukoiden kohderyhmänä olevat nuoret ovat ehkä hieman innostuneempia uutuuksista kuin muut kuluttajaryhmät, hän pohtii.
FF-IA
22.9.2000
