Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Naturaa täydennettäisiin 295 alueella



Natura-verkostoon on alustavasti ehdolla 295 uutta aluetta, joiden joukossa ovat muun muassa Tornionjoen-Muonionjoen sekä Korppoon Långvikenin kiistellyt vesialueet.


Suojeltavaksi ehdotettua maa-aluetta on pinta-alaltaan eniten Pohjois-Pohjanmaalla, jossa Naturaan liitettäisiin Kylmäluoman retkeilyalue. Kainuusta mukaan tulisivat Malahvian ja Jämäsvaaran alueet.

Natura-ministerityöryhmän keskiviikkona sopimasta alustavasta suojeluehdotuksesta järjestetään vielä kirjallinen kuuleminen ennen asian käsittelemistä valtioneuvostossa. Kaikki nyt ehdolla olevat alueet eivät siis välttämättä päädy lopulliseen esitykseen.

Kaiken kaikkiaan uudet alueet lisäisivät Naturan pinta-alaa noin 77 000 hehtaarilla, josta kymmenen hehtaaria eli viisi pohjoisimman Lapin aluetta sovittiin ministeriryhmässä jo aiemmin.

Näitä ruijannokiperhosen suojelemiseen tarkoitettuja alueita koskeva kuuleminen pidettiin jo kesällä, eikä siinä esitetty yhtään muistutusta.


Lohenkalastus saa jatkua

Keskiviikkona ministeriryhmä käsitteli siis 290 aluetta. Niiden yhteispinta-ala on noin 67 000 hehtaaria, josta vajaa puolet eli 30 000 hehtaaria on maata. Yksin Tornionjoen-Muonion alueen pinta-ala on noin 32 000 hehtaaria.

Ympäristöministeri Satu Hassi (vihr.) tähdensi ministeriryhmän kokouksen jälkeen, ettei suojelu estä lohenkalastusta. Jo Suomen liittyessä Euroopan unioniin sovittiin, että kalat jäävät Natura-suojelun ulkopuolelle. Myös rannoille saa yhä rakentaa, joten vain suojeltavien vesien likaaminen kielletään.

Ruotsi on jo päättänyt liittää Tornionjoen omaan Natura-ohjelmaansa, joten Suomesta riippumatta puolet joesta suojellaan joka tapauksessa, huomautti Hassi.

Tällä haavaa Natura-suojelun piirissä on jo 4,71 miljoonaa hehtaaria. Hassin mukaan kyse onkin enemmän laadullisesta kuin määrällisestä täydennyksestä. Naturaan lisätään näin EU:n komission kaipaamia luontotyyppejä, lähinnä luontaista jokireittiä, boreaalisia luonnonmetsiä ja puustoisia soita.

Hassi sanoo suunnitelman myös siirtävän metsiensuojelun painopistettä Lapista etelään.

Kaikista 30 000 uudesta maahehtaarista valtaosa eli 27 000 hehtaaria on toistaiseksi suojelematonta aluetta. Valtaosa on valtion omistuksessa. Yksityisten tai yhteisöjen omistuksessa on vajaat 6 000 hehtaaria, josta noin 5 000 hehtaaria on muiden suojelu-ohjelmien ulkopuolella.

Boreaalisia luonnonmetsiä suunnitelmaan sisältyy noin 11 000 hehtaaria ja puustoisia soita 4 500 hehtaaria.


Tiedotusta on yritetty parantaa

Uusia alueita koskeva kuuleminen on määrä toimittaa loka-marraskuussa. Hallituksen arvioidaan päättävän asiasta tammikuussa, ja EU:n komissiolle ehdotus esiteltäisiin maaliskuussa.

Suunnitelmaan sisältyy kahdeksan aluetta, jotka korkein hallinto-oikeus palautti kesäisessä päätöksessään uudelleen valmisteltaviksi. Kaikkiaan 50:stä KHO:n palauttamasta alueesta 42 jää näin vielä käsittelemättä.

Ympäristöministeriön tarkoituksena on pitää ne erillään nyt ehdotetusta täydennyssuunnitelmasta, joten niihin palattaneen alkuvuodesta.

Hassi vakuutti keskiviikkona, että tiedotus on nyt hoidettu paremmin kuin alkuperäisessä Natura-valmistelussa. Kaikkiin tiedossa oleviin maanomistajiin on jo otettu yhteyttä, ja Tornionjokivarressa on järjestetty suojelua koskevia tiedotustilaisuuksia.

STT-IA
22.9.2000


Politiikka -sivulle