Terveydenhoitajia koulitaan kuuntelemisen taitoon
Neuvolassa voi puhua vaikeistakin asioista
Jotta äiti ja isä eivät uupuisi vauvansa kanssa, mahdollisista vaikeuksista on syytä rohkeasti jutella neuvolassa. Vastakaikuakin on luvassa entistä herkemmin: terveydenhoitajia on koulutettu kuuntelemaan ja reagoimaan ongelmiin vanhempien ehdoilla ilman tuputusta tai syyllistämistä.Asialla on Stakes ja kolmisen vuotta jatkunut vuorovaikutuksen tukeminen neuvolatyössä -projekti.
Puhumisen ja kuulemisen kulttuuriin herättelyllä halutaan ehkäistä lasten ja nuorten mielenterveysongelmia, jotka ovat lisääntyneet huolestuttavaan tahtiin. Tutkimusten mukaan esimerkiksi äidin tai isän masennuksen vuoksi ilman vuorovaikutusta jäänyt lapsi oirehtii vanhempana kenties käyttäytymis-, oppimis- ja mielenterveyshäiriöin.
- Se, miten vauvan kanssa ollaan, puhellaan ja miten häntä käsitellään, vaikuttaa ihan suoraan vauvan mielenterveyteen, terveydenhuollontarkastaja Tytti Tuulos Oulun lääninhallituksesta toteaa.
- Suomalaista neuvolajärjestelmää on uskallettu tarkastella kriittisin silmin. Paikoilleen ei ole pysähdytty, vaan on lähdetty kehittelemään uusia työtapoja, Tuulos kiittää.
Tilan antaminen ei ole helppoa
Uuteen toimintamalliin kouluttautunut terveydenhoitaja Pirjo Rytinki Pudasjärveltä toteuttaa uutta neuvolamallia käytännössä. Hän pyrkii tukemaan vanhempia siten, että mitään vaikeuksia ei ilmaantuisikaan.
- Pyrimme ennaltaehkäisevästi löytämään vanhempien omia voimavaroja, jotta heidän itseluottamuksensa vauvan hoidossa kasvaisi ja jotta he itse löytäisivät ratkaisuja ongelmatilanteisiinsa, Rytinki luettelee.
Työtapa ei ole ollenkaan helppo, hän myöntää. Ennen neuvolakäynti keskittyi punnituksiin ja mittauksiin, eikä asiakkaalle osattu antaa tilaa puhumiseen.
Toisaalta terveydenhoitajatkaan eivät välttämättä ole osanneet kuunnella. Eikä se ole ihan helppoa vieläkään.
- Uusi työtapa on hidas sisäinen prosessi, Rytinki naurahtaa.
Jo nyt Rytinki on ilokseen huomannut, että keskusteluissa putkahtaa esille aivan erityyppisiä asioita kuin ennen. Yllättävän monet äidit ottavat puheeksi esimerkiksi suhteensa aviopuolisoon.
Myönteistä palautetta
Uusia paukkuja ja nöyryyttä työhön kokee saaneensa koulutuksesta myös terveydenhoitaja Riitta Elomaa, joka työskentelee Kaukovainion neuvolassa Oulussa.
- Tärkeintä on asiakkaan kuunteleminen ja kuuleminen. Ennen sitä on yrittänyt tietää asiakkaan puolesta, mikä hänelle on hyväksi, 20 vuotta lastenneuvolatyötä tehnyt Elomaa toteaa.
Hän sanoo nyt ymmärtäneensä, että yksi hyvä kysymys pienen lapsen vanhemmalle on sata kertaa parempi kuin kymmenen hyvää neuvoa.
Varhaisen vuorovaikutuksen projektin myötä vanhemmille annetaan myönteistä palautetta vuorovaikutustilanteissa. Elomaan mukaan vanhempia autetaan näin löytämään oman lapsensa ainutkertaisuus.
- Ehkä useammin muistamme mainita vanhemmalle vaikkapa siitä, kuinka ihanasti vauva hänelle hymyilee.
Aikaa löytyy, kun sitä ottaa
Terveydenhoitaja Pirjo Rytinki tietää, että keskusteluihin ei voi käydä kovin lyhyen ajan tapaamisessa. Siksi hän ei puolen tunnin aikoja asiakkailleen enää tarjoakaan.
- Jännästi sitä aikaa on, kun sitä vain ottaa, hän tuumaa.
Elomaan mukaan kyse on pitkälti asioiden asettamisesta tärkeysjärjestykseen. Painot ja mitat otetaan kuin ennenkin, mutta keskusteluissa keskitytään olennaiseen.
- Kiireessä tulee herkästi sanottua, että laitahan se kaksivuotias potalle. Paremman tuloksen saa aikaan, kun äidiltä tai isältä kysyy, mikä olisi hänen perheessään paras tapa päästä vaipoista eroon.
STT-IA
22.9.2000
