Oulun bioalan pilottitehdas parantaa lääketeollisuuden tuottavuutta
Korkeatasoisesta lääketieteellisestä kehitystyöstä tunnettu oululainen Medipolis Oy laajentaa toimintaansa kasvavalle bioalan sektorille. GMP-pilottitehdas parantaa yritysten mahdollisuuksia saada tuotteensa markkinoille ilman kalliita investointeja.Medipolis Oy:n toimitusjohtaja, dosentti Saara Lampelo uskoo hankkeen vauhdittavan merkittävästi bioteknisten innovaatioiden hyödyntämistä.
GMP-pilottitehdas on valmistumassa Oulun yliopistollisen keskussairaalan vieressä sijaitsevan Medipoliksen läheisyyteen tämän vuoden aikana.
Rahoittajina ovat työministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö sekä rakennuksen omistava Oulun kaupunki. Kokonaisinvestointi on 52 miljoonaa markkaa.
Pienyritysten hyöty etusijalla
Medipolis käynnisti yli viisi vuotta sitten terveysteollisuuden strategiaprosessin, jossa tunnistettiin monia bioalan yritysten syntymisen ja kasvun pullonkauloja sekä tuotannollisen toiminnan esteitä.
Merkittäväksi ongelmaksi paljastui biotekniikkaa käyttävän pienen yrityksen mahdollisuudet siirtyä nopeasti ja joustavasti laboratoriovaiheesta tuotantoon oman suurpääoman ja kassavirran vielä puuttuessa.
- Haluttiin miettiä alueellista strategiaa. Haettiin tutkimus- ja kehitystoiminnan ydinosaamisalueita. Verrattiin tilannetta myös kansainväliseen tasoon, Saara Lampelo kertaa projektin alkuvaiheita.
- Trendinä oli uusien lääkkeiden valmistaminen geeniteknisesti. Kehitystyö on kuitenkin hidasta ja pitkäjänteistä kuin "ajaisi suurta laivaa kapeikossa", Lampelo sanoo.
- Haluttiin hyödyntää innovaatioita ja viimeisintä tekniikkaa. Viime vuosina moniin vaikeisiin sairauksiin, kuten syöpäsairauksiin ja reumaan on löydetty uusia hoitokeinoja.
Lampelon mukaan pilottitehdasprojektin ideana on ennen kaikkea parantaa
pienten yritysten mahdollisuuksia markkinoilla.
- Ennen vaihtoehdot olivat myynti jalostamattomana tai teettää tuotanto
muualla. Rahaa meni paljon ulkomaille.
- Tällä hankkeella on tarkoitus auttaa pieniä yrityksiä. Nyt pystytään hyödyntämään omia innovaatioita. Syntyy hyvä oppimisympäristö tuotannollisen osaamisen lisäämiseen, Lampelo sanoo.
Yhteistyötä yliopiston kanssa
Medipolis toimii kiinteässä yhteistyössä Oulun yliopistosairaalan ja yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa.
- Yliopistolla on useita tutkimuksen ja kehityksen huippuyksiköitä ja kliininen osaaminen on korkeatasoista. Tutkimusten hyödyt saadaan nyt paremmin käyttöön.
- Yliopiston kanssa tehdään hyvin tiivistä yhteistyötä. Tutkijoiden innovaatioiden pohjalta on syntynyt useita pieniä yrityksiä.
Lampelon painottaakin tuotteistamisen merkitystä.
- Kaupallistuminen on kynnyskysymys. Suurena tavoitteena on muuttaa osaaminen hyviksi tuotteiksi.
Kasvumahdollisuuksia jatkossa
Nyt meneillään oleva hanke on toistaiseksi ainoa laatuaan Suomessa. Medipolis on jatkuvasti laajentanut toimintakenttäänsä muun muassa tutkimuksen uusille osa-alueille.
- Kehitystrendi on tässä vaiheessa kolmivuotinen tehdasvalmennus. Sen aikana on sisäistettävä viranomaisten edellyttämät toimintatavat.
Lampelo näkee bioalalla paljon kasvupotentiaalia.
- Biotekniikasta on tulossa seuraava läpimurtoteollisuus.
Lampelo kuitenkin muistuttaa, että biotekniikkaa ei alana voi rinnastaa esimerkiksi informaatioteknologiaan.
- Jos verrataan biotekniikkaa ja toista nopean kasvun alaa, eli IT-alaa, lähtökohdat ovat erilaiset. Biotekniikan sovelluksissa kyse ei ole softasta vaan ihmisistä. Biotekniikka ei kehitä "jokaisen ihmisen tuotteita", Lampelo sanoo viitaten esimerkiksi matkapuhelimiin.
- Biotekniikan tuotteista voi tulla myös tärkeä vientisektori, Lampelo muistuttaa.
Hänellä on selkeä näkemys bioteknologian lääketieteelliseen hyödyntämiseen liittyvistä moraalisista ja eettisistä kysymyksistä.
- Se on eettisesti väärin, jos ei hyödynnetä tutkimustyötä. Uusilla hoidoilla saadaan toivoa monen elämään.
Lampelo muistuttaa, että lääketeollisuuden volyymit ovat suuret, mutta tulojen kohdentaminen poikkeaa monista muista aloista.
- Tuotekehitykseen tehdään valtavia panostuksia. Yksi lääke voi maksaa 100 miljoonaa, joka on katettava kassavirralla. Lääketeollisuus suuntaa kuitenkin eniten saatuja varoja tuotekehitykseen.
MIKKO LAITINEN
22.9.2000
