Keski-Suomen perinnemaisemat kartoitettiin
Keski-Suomen perinnemaisemat niittyineen, ketoineen, lehmihakoineen ja pisteaitoineen ovat katoamassa. Monet uhanalaisista kasvilajeista olisivat kuitenkin vielä pelastettavissa, sillä siemenet voivat säilyä vuosikymmeniä maaperän siemenpankissa.Keski-Suomen ympäristökeskus julkaisi maanantaina maakunnan perinnemaisemista kertovan teoksen. Julkaisu on osa maanlaajuista perinnemaisemaprojektia, joka sai alkunsa ympäristöministeriössä vuonna 1992. Osa muista ympäristökeskuksista on jo julkaissut oman alueensa raportin.
Kartoituksessa löydettiin arvokkaita keskisuomalaisia perinnebiotooppeja yhteensä noin 750 hehtaarin alueelta. Valtaosa alasta on metsälaidunta ja hakaa sekä laidunnettua metsää. Eniten arvokkaita alueita löydettiin Korpilahdelta, yhteensä 144 hehtaaria.
- Ketoja on Keski-Suomessa jäljellä enää hyvin vähän, yhteensä hiukan yli kolmen hehtaarin verran, kertoo julkaisun kirjoittaja, kartoitustyöstä suurimman osan tehnyt ja maisemat valokuvannut Reija Kivelä.
Projektissa selvitettiin myös uhanalaisten kasvilajien tilaa seudulla. Noin 28 prosenttia kaikista uhanalaisista kasvilajeista kasvaa perinnemaisemissa.
Rehevöityminen leviää
Karja on kadonnut Keski-Suomen niityiltä, hakamailta ja metsistä. Laidunten uudet hoitotavat ovat johtaneet siihen, että perinnebiotoopeille kasautuu ravinteita. Kasvillisuuden kirjo on yksipuolistunut, niityt ovat heinittyneet ja ravinteisia kasvupaikkoja suosivat kasvit lisääntyneet.
Kartoituksessa löydettiin kuitenkin sellaisiakin alueita, joilla oli säilynyt monilajinen ja edustava niittykasvillisuus. Parhaiten tällaiseksi alueeksi kehkeytyy laidun, jolla karja tulee toimeen pääasiassa oman laidunalueensa heinällä.
Keski-Suomesta löydettiin yhdeksän valtakunnallisesti arvokasta perinnebiotooppia. Niistäkin moni kärsi alkavasta rehevöitymisestä, metsittymisestä tai ojituksesta.
- Edustavimpia ovat Koivulahden laidunniitty Multialla, Iso-Aholan vasikkahaka Saarijärvellä, Kallulan laidunnittty Äänekoskella ja Vahtilan haka Kinnulassa, Reija Kivelä luettelee.
Tukea on saatavilla
Viljelijät ovat voineet saada taloudellista tukea perinnebiotooppien säilyttämiseen ja hoitoon vuodesta 1995 lähtien. Maatalouden ympäristötuen erityistukea haki vuonna 1998 yhteensä 16 viljelijää yhteensä noin 62 hehtaarille.
Tuen avulla on kunnostettu laidunalueita, entisiä peltoja ja niittyjä.
Perinnemaisemien kunnostustöitä ovat tehneet myös Keski-Suomen ympäristökeskus, metsähallitus ja yksittäiset järjestöt, kylätoimikunnat, kunnat ja maanomistajat itse omalla kustannuksellaan.
STT-IKK
22.9.2000
