Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Ruis kirkastuu pontikaksi Piojärvellä



Suomen toiseksi suurin viinatislaamo sijaitsee Piojärvellä, jossa Kiteen Pontikka jalostaa rukiista 40-prosenttista juomaa.


Pontikkatehtaan valikoimaan kuuluu oman salaisen reseptin mukaan käytetty ja tiputettu Kiteen Kirkas sekä kaksi Primalcon raaka-aineista valmistettavaa tuotetta, Karjalan Kirkas ja Lapin Lumous.

Pontikkatehtailija Aate Laukkanen kertoo, että Kiteen Kirkas tislataan rukiista ilman sokeria, kuten maassa oli tapana tehdä ennen sotavuosia. Laukkanen kuvailee ruispontikan makua pyöreäksi ja pehmeäksi, ja siinä on viljainen ominaisvivahde.

- Kiteen Kirkkaasta ei tule vedet silmiin, ja se sopii parhaiten juotavaksi snapsina, hän suosittelee.


Väkevyysprosentti on veropoliittinen kompromissi

Pontikkatehtailija toteaa, että yksityisen tislaamon menestyksen salaisuus piilee siinä, että osaa tehdä ihmisille läheisiä tuotteita.

Kiteeläiset kuulemma moittivat 40-prosenttista pontikkaa joskus liian laimeaksi, mutta korkeampi alkoholiprosentti nostaisi vastaavasti tuotteen hintaa.

- Alkoholin verotus menee väkevyyden mukaan, ja liian kovalla hinnalla pontikka ei mene kaupaksi. Kompromisseja on tehtävä, Laukkanen tuumaa.

Koko Kiteen Pontikan tuoterepertuaari löytyy Alkon hyllyiltä. Pontikkatehtailija Laukkanen tähyilee kirkkaille juomilleen myös vientinäkymiä, ja aikomuksena on tänä syksynä käydä keskusteluja Ruotsin ja Norjan alkoholimonopolien kanssa.

- Myös Keskolle on jätetty tarjous heidän Baltian markettejaan varten, mutta siellä ei ehkä vielä ole tarpeeksi ostovoimaa, Laukkanen miettii.


Kaukonäköisyys ohjasi pontikka-alalle

Kiteen Pontikka aloitti toimintansa kolme vuotta sitten, mutta Laukkanen kehitteli liikeideansa jo 90-luvun alkupuolella.

Kaukonäköisenä miehenä hän uumoili, että jonain päivänä Suomikin liittyy EU:n jäseneksi, vaikka asiasta ei tuolloin saanut edes puhua.

Maataloudesta elantonsa ansainnut Laukkanen arveli, että jäsenyys jättää viljelijälle kaksi vaihtoehtoa: joko pakata repun ja lähteä tai keksiä itselleen muuta tekemistä maatilanpidon lisäksi.

Laukkasen logiikan mukaan EU-jäsenyys eurooppalaistaisi myös maamme tiukkaa alkoholipolitiikkaa, ja niinpä hän rekisteröi käyttöönsä Kiteen Pontikan ja Kiteen Kirkkaan jo vuonna 1992.

- Ensimmäiset valmistusluvat Alkon monopolin ulkopuolelle myönnettiinkin vuonna 1995, ja niistä toinen tuli Kiteen Pontikalle ja toinen Ilvesjoen sahtimafialle, Laukkanen muistelee.

Viinatislaamo yritti saada laiteinvestointehin yhteiskunnan tukea, mutta sitä ei herunut, koska tukiviranomaiset arvioivat hankkeen kannattamattomaksi. Laukkanen huomauttaa, että kieltävä päätös on päässyt kultaraameihin ja ripustettu seinälle.

Silloinen Kera kuitenkin myönsi lainaa, jonka turvin pontikkatehtailu voitiin aloittaa. Laukkanen toteaa, että ainakin valtion kannalta Kiteen Pontikan toiminta on erittäin kannattavaa.

- Yrityksen liikevaihto ennen veroja on noin kuusi miljoonaa markkaa, ja verojen jälkeen noin 800 000 markkkaa, hän naurahtaa.

FF-IA
22.9.2000


Ajassa -sivulle