Opetusministeri Rask vahvistaisi opettajan roolia
Opetusministeri Maija Raskin (sd.) mukaan opettajalla pitää olla rohkeutta puuttua oppilaiden keskinäisiin tappelutilanteisiin jo lähimmäisen ominaisuudessa. Poliisin odotteluun on harvoin aikaakaan.Opetusministerin mukaan koulukiusaaminen on inhimillisenä toimintana sosiaalinen sairaus, jota ei voida täysin kitkeä. Kiusaaminen on tuttua myös työyhteisöissä.
Koulun turvatyöryhmä on ministerin mukaan kuitenkin valmistelemassa esitystä, jossa opettajan mahdollisuuksia puuttua kiusaamistilanteisiin vahvistettaisiin. Uusi oppiaine, terveystieto, on lisäksi tarkoitettu mm. näiden asioiden selvittelyyn.
- Opettaja on luokan kingi ja useimmiten ainoa aikuinen, Rask luonnehti toimittajatapaamisessa torstaina Helsingissä.
Opetusministeri ei ottanut mieliä kuohuttanutta Hakunilan somalinuorten ja suomalaisten yhteenottoa oma-aloitteisesti esille, mutta vastasi kysymyksiin.
Opettajan on Raskin mukaan harjoitettava lempeää vallankäyttöä ja huolehdittava järjestyksen pidosta.
Vaikka raha ei sinänsä ratkaisen väkivaltatilanteita, sen avulla voidaan pienentää luokkakokoja, ja siten helpottaa järjestyksenpitoa. Lisärahoituksen turvin voidaan myös lisätä erityis- ja tukiopetusta, joiden katsotaan ehkäisevän ennalta häiriötilanteita.
Rask korosti, että hyväksytyn tulo- ja menoarvion mukaan yksittäisten oppilaiden ns. yksikköhintoja eri oppilaitoksissa on korotettu.
Yhtä oppilasta kohden on käytettävissä näin lukiossa tuhat markkaa, ammatillisessa koulutuksessa 3000 markkaa ja ammattikorkeakoulussa vajaat 3000 markkaa enemmän varoja kuin aikaisemmin.
Rahat eivät kuitenkaan ole korvamerkittyjä, joten kunnat voivat päätöksillään torpedoida ministeriön tavoitteet.
Peruskoululaisen yksikköhinta on ensi vuonna vajaat 25 000 markkaa, lukiolaisen runsaat 23 000 markkaa ja esikoululaisen runsaat noin 21 000 markkaa.
- Rajat, rahaa ja aikaa, siinä tärkeimmät keinot, opetusministeri määritteli. Rakkauskin kuuluu listaan, sillä ilman kutsumusta opettajan on vaikeata tehdä työtään.
Terveystietoa vuonna 2002
Opetusministerin mukaan koulun tehtävä on kasvattaa kunnon kansalaisia, mutta nykyisen ainerunsauden keskellä on kysyttävä, että millä tunnilla. Perusopetukseen on nyt tarjolla uusi oppiaine nimeltä terveystieto, joka syrjäyttää entisen kansalaistaidon. Lukiossa terveystieto on tarkoitus yhdistää liikunnan opetukseen.
Uudella oppiaineella pyritään tukemaan entistä paremmin nuorten kasvua aikuisuuteen käsittelemällä kunkin kehitystason mukaisia asioita kuten seksi, huumausaineet ja koulukiusaaminen.
Koululaisten terveys on tutkimusten mukaan jatkuvasti huonontunut, sairaspoissaolot ovat lisääntyneet, ja kaikenlaiset niska- ja hartiakivut ovat yleistyneet. Koululaiset voivat selvästi huonommin kuin muutamia vuosia sitten.
Rask uskoo, että koululaiset ovat kiinnostuneita uudesta oppiaineesta, jos sen opetuksessa vältetään asenteellisuutta ja opettajat käyttävät hyväkseen heille tarjottavan vapaaehtoisen täydennyskoulutusmahdollisuuden.
- Uskon, että nuoret osaavat asioista tietäessään tehdä oikeita valintoja, Rask arvioi.
Ei esikoulupakkoa
Tänä syksynä käynnistynyt esiopetusuudistus etenee ensi syksynä niin, että valtionosuuteen oikeuttavaan esiopetukseen arvioidaan osallistuvan noin 59 000 lasta.
- Ei ole esikoulupakkoa eikä tule, esiopetuksella parannetaan lasten oppimisedellytyksiä, Rask selvensi.
Kunnat voivat päättää kuuluuko esiopetus kunnan sosiaali- vai koulutoimelle. Jos esiopetukseen osallistuva lapsi on puolipäivähoidossa, perhe välttyy päivähoitomaksuilta, sillä esiopetus on maksutonta.
Budjettiin jäi kuitenkin kuljetusten osalta "kauneusvirhe". Pienten esikoululaisten kyydityksiin ei ole varattu määrärahoja, vaikka asia oli budjettiriihessä esillä.
Raskin mukaan teollisuuden tavoittelema oppivelvollisuusiän alentaminen ei olisi vastaus tulevaisuuden työvoimapulaan. Tärkeämpää olisi ministerin mukaan huolehtia ikääntyvien työntekijöiden jaksamisesta työelämässä mahdollisimman pitkään.
Opetusministeriössä on tehty tekninen selvitys siitä, mitä oppivelvollisuusiän alentaminen käytännössä merkitsisi, mutta ministeriöltä ei ole odotettavissa kannanottoa asiasta.
Opettajapula edessä
Halukkuus ryhtyä opettajaksi on selvästi laskenut. Erityisesti hakijat matematiikan ja kieltenopettajiksi ovat vähentyneet. Koulutuspaikkoja yliopistoille on myönnetty jopa enemmän kuin ne niitä esittivät, jotta nähtävissä oleva pulaa ennakoitaisiin.
Raskin mukaan opettajien täydennyskoulutusta lisätään ja noin 3000 epäpätevälle työssä olevalle opettajalle tarjotaan mahdollisuuksia pätevöityä.
Opetusministeri Maija Rask kertoi myös meneillään olevasta lukion rakennekokeilusta, jonka tuloksia luonnehditaan mielenkiintoisiksi.
Kokeilussa ainoastaan äidinkieli on pakollinen aine ylioppilaskirjoituksissa. Tästä huolimatta noin 90 prosenttia kokeiluun osallistuneista valitsi kiistellyn ruotsin yo-kokeessa. Kokeilu osoitti myös, että matematiikan kirjoittajien määrä kasvoi.
MARGIT HARA
22.9.2000
