Siperia tarjoutuu Venäjän talouskasvun moottoriksi
Venäjän keskusjohdon on vihdoin huomattava itäisten alueiden suuret mahdollisuudet Venäjän talouskasvun moottorina. Näin vaadittiin keskiviikkona Irkutskissa avatussa Baikalin talousfoorumissa.Siperian ja Venäjän Kaukoidän kuvernöörit arvostelivat keskiviikkona foorumin avajaisistunnossa keskusjohtoa välinpitämättömyydestä ja syrjinnästä.
Irkutskin läänin kuvernööri Boris Govorin sanoi, että jotkut puhuvat vakavasti jopa itäisten alueiden myymisestä rikkaille länsimaille.
Govorin on muiden itäisten alueiden johtajien kanssa sitä mieltä, että Siperian ja Kaukoidän taloutta on mahdollista kehittää ja että se voidaan muuttaa jopa koko Venäjän talouskasvun moottoriksi.
Idän kuvernöörien huolena on kuitenkin se, että kuljetukset länteen sen enempää kuin itäänkään eivät toimi.
He vaativat Siperian radan perusparannusta, Baikalin-Amurin radan tehokkaampaa käyttöä sekä hyvää maantieyhteyttä Uralilta Tyynellemerelle ja Kiinaan.
Siperia pelasti Venäjän talouden
Baikalin foorumin avatessaan Venäjän parlamentin ylähuoneen puheenjohtaja Jegor Strojev joutui tunnustamaan, että Venäjän keskusvalta on unohtanut itäiset alueet oman onnensa nojaan.
Siperia on siitä huolimatta pelastanut Venäjän talouden täydelliseltä tuholta, Strojev sanoi. Hän viittasi öljyn, kaasun ja muiden raaka-aineiden viennistä saatuihin tuloihin silloin kun muut tulolähteet tyrehtyivät.
Strojev kehotti itäisten alueiden yrittäjiä ryhtymään suoraan yhteistyöhön Venäjän Euroopan-puoleisten osien kanssa. Aasian yhteistyöltä Strojev toivoi tuloksia öljy- ja kaasuteollisuuden uudenaikaistamisessa.
Hän piti mahdollisena myös ulkomaisen työvoiman käyttöä siperialaisissa tehtaissa, kun oma väki jatkuvasti vähenee.
Raaka-aineviennistä jalostusteollisuuteen
Samalla kun aluejohtajat painottivat raaka-aineviennin merkitystä keskusvallan edustajien mielestä Siperian ja Kaukoidän tulevaisuus on jalostusteollisuuden kehittämisessä.
Presidentti Vladimir Putinin Siperian alueen edustaja Leonid Dratshevski puhui pitkään koneteollisuuden uudenaikaistamisesta. Hän muistutti ainoana avajaisistunnon puhujista myös Baikaljärven suojelun tärkeydestä.
Venäjän valtiovarainministeri Aleksei Kudrin valitti sitä, ettei Venäjä ole pystynyt vastaamaan Aasian maiden kilpailuhaasteeseen. Hän uskoi kuitenkin, että tänä vuonna tapahtuu käänne.
Kudrin korosti erityisesti sitä, että jalostusteollisuus pitää saada korkealle tasolle. Hän muistutti myös, että tehtävä on nimenomaan yritysten, ei valtion. Kudrin myönsi kuitenkin, ettei Venäjällä ole komentotaloudesta vielä päästy.
Hän arveli, että nyt kuitenkin lähestytään tilannetta, jota myös ulkomaiset investoijat edellyttävät.
Rautatietunneli Japaniin herättää Venäjällä innostusta
Japanilaisten esittämä hanke rautatietunnelin rakentamisesta Venäjän ja Japanin välille nousi Baikalin talousfoorumin pääaiheeksi torstaina.
Huikea suunnitelma sai foorumissa innostuneen vastaanoton ja pani politiikkojen ja tiedemiesten mielikuvituksen liikkeelle. Hankkeen toteutuminen on kuitenkin monen mutkan takana.
Junayhteys Japanista Brittein saarille Venäjän kautta lyhentäisi tavarakuljetuksia jopa kolmella viikolla ja alentaisi hintoja huomattavasti, toteavat venäläiset asiantuntijat.
Japanilaisten suunnitelmia Irkutskissa esitellyt Japani-Venäjä-Eurooppa -rautatiehankkeen suunnitteluryhmän johtaja Satomuro Akio kertoi, että vaikein ja kallein tehtävä olisi kahden tunnelin rakentaminen.
Rautatie kulkisi Hokkaidon saarelta Sahalinin saarelle ja sieltä mantereelle. Kahden tunnelin yhteispituudeksi tulisi 78 kilometriä. Akion mukaan sen rakentaminen kestäisi japanilaisella tekniikalla 7-8 vuotta.
Japanin ja Venäjän erilaisen raideleveyden ongelma poistettaisiin rakentamalla vaunuja, joiden pyörien väli olisi muutettavissa.
Rahoitus olisi japanilaisten mukaan hoidettavissa mm. kansainvälisen lainoituksen avulla. Venäläisten arvioiden mukaan kustannukset olisivat Venäjän yhden vuosibudjetin suuruiset.
Venäjän Itä-Siperian rautateiden apulaisjohtaja Vladimir Kautz piti foorumissa hanketta kiinnostavana ja mahdollisena.
Kautzin mukaan uusi rautatieyhteys elävöittäisi myös 1980-luvulla rakennetun Baikalin-Amurin -radan liikennettä. Nyt uusi rata on vain vähäisessä käytössä.
Siperian ja Venäjän Kauko-Idän liikenneyhteyksien kehittäminen oli muutenkin keskeisesti esillä Baikalin foorumissa.
Riippumatta tunneliyhteyden toteuttamisesta Siperian rata pitäisi kunnostaa, foorumissa todettiin. Lisäksi pitäisi rakentaa kunnollinen maantieyhteys Uralilta Tyynellemerelle ja Kiinaan.
STT-IA
22.9.2000
