Sosiaali- ja terveysalalla kiireisyys yhä lisääntynyt
Työn kiireisyys ja henkinen rasittavuus ovat monilla aloilla jo hiukan hellittäneet, mutta sosiaali- ja terveysalalla henkinen kuormitus on vain kasvanut.Fyysisesti rasittavassa työssä rehkii edelleen joka neljäs työssäkäyvä, eikä tekninen kehityskään ole tuonut kevennystä kaikille aloille.
Työterveyslaitos haastatteli viime keväänä 2 900:aa suomalaista, jotka edustivat ammattikirjoltaan Suomen työikäistä väestöä.
Henkistä väkivaltaa oli kokenut yli viisi prosenttia haastatelluista naisista ja yli kolme prosenttia miehistä. Kaiken kaikkiaan suomalaisten työkiireet ja henkinen rasitus ovat kolmen viime vuoden aikana hieman vähentyneet.
Kiirehtimään töittensä kanssa joutui nyt noin 45 prosenttia vastanneista, kun kolme vuotta sitten kiire painoi yli puolta heistä. Kiire väheni erityisesti majoitus- ja ravitsemisaloilla, rahoitusalalla sekä koulualalla, joilla työtahti vielä kolme vuotta sitten oli erityisen kova.
Henkisesti raskaaksi työnsä koki nyt 35 prosenttia ja edellisen tutkimuksen aikoihin 40 prosenttia vastanneista. Sosiaali- ja terveysalalla, missä säästöjä aikoinaan eniten tehtiin, henkinen rasittavuus oli kaikkein rankinta, sanoo tutkimusprofessori Kari Lindström Työterveyslaitoksen psykologian osastolta.
Hän uskoo, että henkistä rasittavuutta alalla kasvattavat aiempaa enemmän myös ulkopuoliset paineet.
Tekninen kehitys ei aina vähennä kuormitusta
Fyysisesti raskainta työtä tehdään rakennuksilla ja maatiloilla, eivätkä tekninen kehitys ja automaatiokaan näytä vähentävän rasitusta ainakaan kaikilla aloilla.
Peräti neljännes vastanneista teki fyysisesti raskasta työtä. Heistä puolet oli potenut myös työstä aiheutuneita liikuntaelinten vaivoja.
Miehistä kolmasosa ja naisistakin joka neljäs kertoi käsittelevänsä yli 25-kiloisia taakkoja. Eniten tällaisten kuormien kanssa joutuvat tekemisiin potilas- ja rakennustyötä tekevät. Potilaiden nostaminen lisääntyy hoitotyössä todennäköisesti edelleen, arvelee tutkija Ritva Ketola.
Naisilla fyysisesti raskaat nostotyöt olivat enimmillään keski-ikäisten eli 35-44-vuotiaiden ryhmässä, kun taas nuoremmat naiset joutuivat nostelemaan harvemmin. Miesten hommissa jatkuva raskas nostotyö sen sijaan väheni iän myötä.
Naiset omaksuvat atk:n miehiä helpommin
Nykyisin jo kaksi kolmasosaa työssäkäyvistä käyttää säännöllisesti jotain atk-tekniikkaan perustuvaa laitetta.
Nuoret omaksuvat uudet atk-ohjelmat jonkin verran helpommin, mutta erot nuorten ja varttuneempien välillä ovat jo selvästi tasaantuneet, sanoo Ketola.
Päinvastoin kuin aika yleisesti uskotaan, naiset pitivät atk:n omaksumista kaikissa ikäryhmissä helpompana kuin miehet.
Henkistä väkivaltaa ihmissuhdealoilla
Vaikka työpaikkojen henkisestä väkivallasta on puhuttu paljon, yli viisi prosenttia naisista ja yli kolme prosenttia miehistä koki edelleen joutuvansa sen kohteeksi.
Henkinen väkivalta on pesiytynyt Lindströmin mukaan etenkin palvelu- ja ihmissuhdealoille. Perinteisesti se on ollut runsasta kouluissa, sosiaali- ja terveysalalla sekä hotelli- ja ravintola-alalla.
Myös julkisissa liikelaitoksissa tapahtuneet muutokset ja irtisanomiset ovat synnyttäneet herkästi henkistä väkivaltaa, arvelee Lindström.
STT-IA
22.9.2000
