Kuopiolaistutkija:

Lääketieteestä tullut suurta bisnestä

- Terveyspalvelujen mainonnalla loihditaan turhia tarpeita ja turhia potilaskäyntejä ja yritetään saada ihmiset unelmoimaan superterveydestä, syytti dosentti Markku Myllykangas Itä-Suomen lääketiedepäivillä keskiviikkona Kuopiossa.

Hänen mielestään ihmisen elämästä on tehty kuolemaan johtava ja monenlaista hoitoa vaativa sairaus.
- Väestön terveydentila on länsimaissa jatkuvasti parantunut. Silti ihmiset ovat yhä huolestuneempia terveydestään, Myllykangas ihmettelee.

Myllykangas on osallistunut kriittisesti keskusteluun terveydenhuollon priorisoinnista sekä ns. medikalisaatiosta eli elämän "lääketieteellistymisestä". Hän työskentelee Kuopion yliopistossa.

Myllykankaan mukaan inhimillisellä hädällä ja pelolla rahastetaan. Niiden ihmisten joukko, jotka superterveyttä tavoitellakseen nauttivat rohtoja ja juoksevat henkensä edestä tai lääkäriltä toiselle, on kasvanut jo pitkään. Samalla luodaan harhaa, että terveys on ostettavissa ja hallittavissa.

Kaupalliset houkutukset suuria

Katteettomia lupauksia viljellään erityisen räikeästi jatkuvasti laajenevassa uskomuslääkinnässä, joka tunkee jo viralliseen lääkintäänkin.

- Siinä puoskarit lupaavat ihmeparanemisia ja moninaiset luontaistuotteet, muut pillerit ja ns. hoidot takaavat terveyden lisäksi kauneuden, nuoruuden ja kokonaisvaltaisen hyvän olon tunteen, ruoski Myllykangas.

Geeniteknologiassa pannaan vielä paremmaksi spekuloimalla sairaudettomuuden lisäksi jopa ikuisella elämällä.
- Tällaiset puheet uppoavat helposti kansaan, kun elämällä on tarjottavanaan vain alati lisääntyvä todennäköisyys sairastua ja vääjäämätön kuolema.

Myllykankaan mukaan suomalainen terveydenhoitojärjestelmä toimii melko mallikkaasti silloin, kun se hoitaa sairaita. Silloin kun aletaan hoitamaan terveitä, normit ovat löyhempiä ja kaupalliset houkutukset ovat osoittautuneet kestämättömän suuriksi.

- Vaikka ennakolta ehkäiseminen tuntuu itsestäänselvyydeltä, on se käytännössä hankalaa ja eettisesti usein ongelmallista. Tautien ehkäisy ei ole missään tapauksessa itsestään selvästi oikeaa toimintaa, vaan sitä tulisi punnita aina eettisesti.

- Terveyttä ei voi sinänsä ostaa eikä myydä, ainoastaan terveyspalveluja. Lisää palveluja ei tarkoita lisää terveyttä, muistutti Myllykangas.

Lääkekustannukset tarkasteluun

Professori Hannes Enlund Kuopion yliopistosta kertoi, että lääkehoidon teho on jäänyt monen kroonisen kansansairauden kohdalla heikoksi, varsinkin verenpaineen ja diabeteksen hoidossa.

- Vaikka lääkkeiden hinnoissa ei ole suuria muutoksia tapahtunut, uudistuvan lääkehoidon ja uusien potilaiden myötä useimpien kansansairauksien lääkekustannukset ovat kaksinkertaistuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Enlund muistutti, että lääkkeiden kokonaismyynti on kasvanut monena vuonna yli 10 prosenttia.
- Lääkekustannuksista tarvitaan kokonaisvaltaista tarkastelua,ettei potilas heikoimpana osapuolena joudu kärsimään.

STT-MH
22.9.2000

Kotimaa -sivulle