Verkkouutiset

Sisältö
Etusivu
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Teollisuustyöntekijöiden palkat joustaneet alaspäin kaikissa suhdannetilanteissa



Palkansaajien tutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan teollisuuden palkat ovat osoittautuneet yllättävän joustaviksi alaspäin.


Tohtori Juhana Vartiaisen tekemästä tutkimuksesta Suomen teollisuuden työntekijöiden palkkarakenne ja työurat paneeliaineiston valossa ilmenee, että nimellispalkkojen ja reaalipalkkojen aleneminen on suhdanteista ja inflaatiovauhdista riippumatta varsin yleistä.

Normaalioloissa noin 5 prosentilla ja lama-aikana yli 30 prosentilla työntekijöistä nimelliset keskituntiansiot laskevat vuositasolla.

Naisten asema teollisuudessa on tutkimuksen mukaan myös selvästi miehiä heikompi. Naiset juuttuvat vähemmän vaativiin töihin eivätkä heidän ansionsa kehity yhtä suotuisasti kuin miesten.

Tutkimus perustuu Suomen teollisuuden työntekijöistä poimittuun paneeliaineistoon, jossa on tietoja työntekijöiden palkoista ja työtunneista.

Tutkittu ajanjakso, 1980-1995 ei ulotu aivan nykypäivään, mutta se ei Vartiaisen mukaan tee tuloksista vähemmän mielenkiintoisia.

- Palkanmuodostuksen peruspiirteet ja palkkarakenne muuttuvat hyvin hitaasti, eikä ole syytä olettaa, että teollisuuden palkanmuodostuksessa olisi vuoden 1995 jälkeenkään tapahtunut suuria mullistuksia, tulos- ja voittopalkkioiden vähittäistä yleistymistä lukuunottamatta, Vartiainen toteaa.

Tarkasteluajanjaksolla yritysten tehtävät ja niihin liittyvät valmiudet eriytyivät niin, että tietyissä yrityksissä tehdään yksinkertaisia töitä ja toisissa vaativampia töitä.


Naisvaltaisuus nostaa miesten palkkoja

Tutkimuksen mukaan nuorten palkat joustavat alaspäin todennäköisemmin kuin vanhempien työntekijöiden palkat, ja naisten palkat laskevat herkemmin kuin miesten palkat. Miesten palkka on riippuvainen myös alan sukupuolijakaumasta.

- Jos olet mies, palkkasi laskee sitä pienemmällä todennäköisyydellä, mitä enemmän työtovereinasi on naisia, Vartiainen kiteyttää.

Naisten palkkakehitykseen alan nais- tai miesvaltaisuudella ei ole merkitystä.

Työpaikan vaihdosten vaikutus palkkakehitykseen on teollisuudessa tutkimuksen perusteella yllättävän heikko. Eniten työpaikan vaihdos näytti edistävän niiden palkkakehitystä, jotka vaihtoivat työpaikkaa heti uransa alkuvaiheessa.

Miesten ja naisten työurat eroavat selvästi toisistaan. Naisten suhteellinen asema teollisuudessa paranee työkokemuksen myötä selvästi heikommin kuin miehillä.

Naisten uralla eteneminen tyrehtyy tyypillisesti jo neljän vuoden jälkeen. He juuttuvat vähemmän vaativiin töihin eivätkä heidän ansionsa kehity yhtä suotuisasti kuin miesten.


Palkan aleneminen yrityskohtaista

Yrityksen sisällä suhteellisen hyväpalkkaisten palkka laskee erityisen suurella todennäköisyydellä. Tätä voidaan Vartiaisen mukaan tulkita siten, että matalapalkkaisten työntekijöiden palkat ovat useammin jo valmiiksi työehtosopimusten minimipalkkojen tuntumassa.

Palkka laskee kuitenkin suuremmalla todennäköisyydellä silloin, kun henkilön palkka on korkea suhteessa hänen työtovereihinsa, vaikka yrityksen yleinen palkkataso ei kovin korkea olisikaan.

- Jos palkat alenevat jollakulla, ne alenevat suuremmalla todennäköisyydellä muillakin saman yrityksen työntekijöillä. Tämä on kiinnostava havainto, koska se osoittaa, että palkan aleneminen on selvästi yrityskohtainen ilmiö, Vartiainen sanoo.

- Tämä voi tuntua itsestään selvältä, mutta suomalaisessa palkanmuodostuksessa on ylipäänsä hyvin vähän yrityskohtaisia neuvotteluja ja yleensä yrityskohtaisia neuvotteluja ja yleensä yrityskohtaiset erot sekä palkoissa että palkan nousuissa ovat pienet, Vartiainen huomauttaa.

Tutkimus osoittaa, että teollisuuden palkanmuodostuksen mekanismeissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia ajanjaksolla 1980-1995. Palkat perustuvat edelleen selvästi työehtosopimusten luokituksiin ja määräyksiin.

Vartiaisen tutkimus on tehty Työsuojelurahaston avustuksella ja julkaistu Palkansaajien tutkimuslaitoksen julkaisusarjassa.

STT-IA
22.9.2000


Politiikka -sivulle