Worldwatch: Pientilat turvaisivat maatalouden monimuotoisuuden
Teollisuuden ja kaupan globalisoituminen yksipuolistaa viljelymaiden hoitotoimenpiteitä ja kaventaa samalla ekosysteemien ja kulttuurien moninaisuutta.Tutkija Brian Halweil kirjoittaa tuoreessa Worldwatch-lehdessä, että amerikkalaisen suurmaatalouden valloittaessa elintilaa joutuvat maan antimista riippuvaiset ja maanhoitajina usein taidokkaimmat viljelijät orjuutettuun asemaan.
Yhdysvalloissa sijaitsevan Worldwatch-instituutin tutkija Halweil korostaa, että maatalousmaata olisi hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti väestön kasvaessa monissa maissa.
- Samanaikaisesti henkeä kohti arvioituna maatalouden varannot vähenevät. Parhaita hehtaarituotoksia saadaan pienikokoisilla, samanaikaisesti monia ruokakasveja viljelevillä maatiloilla, Halweil huomauttaa.
Monipuoliset pientilat tuottavat runsaimman ruoan
Halweilin mukaan on osoittettavissa, että pienet tilat ovat todella tuottoisampia kuin suuret. Pinta-alayksikköä kohti pienillä tiloilla tuotokset ovat olleet 200-1000 prosenttia suurempia kuin suurtiloilla.
- Suurtilojen etua on aina arvioitu yhden viljelykasvin hehtaarisadon pohjalta. Pientiloilla, joilla on totuttu kasvattamaan useita ruokakasveja, arviot koskevat kaikkien kasvien hyötysatoa, Halweil selvittää.
Pientilat saavuttavat Halweilin mukaan tuotosetunsa monimuotoisen viljelyn avulla. Pientilojen viljelyrutiineilla eri kasvien juuret voivat käyttää hyväkseen maakerrosten eri syvyyksiä, ja matalampia kasveja voidaan kasvattaa korkeampien suojassa.
Suuri tila voi tuottaa hehtaaria kohti enemmän esimerkiksi maissia kuin pieni, jossa maissin lisäksi hehtaarilla viljellään myös papuja, kurpitsaa, perunaa ja rehuksi käytettäviä rikkaruohoja.
- Koko pinta-alayksikön yhteistuotos on pientilan viljelijän osaamisen tuloksena huomattavasti parempi kuin suurtilan, mitataan tulosta sitten painona, tilavuusyksikköinä, kaloreina tai rahana, Halweil vakuuttaa.
Maanviljelijästä tullut uhanalainen laji
Worldwatch-instituutti on huolestunut maatalouden kietomisesta yhä voimakkaammin keskittyvän vapaan maailmankaupan ehtoihin. Amerikassa teollista agribisnestä tuetaan julkisin varoin mm. rakentamalla jättimäisiä kuljetusväyliä, ja samalla nopeutetaan viljelijöiden elinkeinomahdollisuuksien kaventumista.
Ajankohtaisina esimerkkeinä Halweil selostaa massiivisia Missisippi-joen ruoppauksia allashankkeineen Yhdysvalloissa sekä Paraguay-Paraná-joen vesistöjärjestelyjä Etelä-Amerikassa.
Halweil muistuttaa, että1950-luvulta lähtien maataloudesta toimeentulonsa saaneiden määrä on romahtanut kaikissa teollistuneissa maissa, joillakin alueilla yli 80 prosenttia.
Hän korostaa viljelijäkadon vievän maanrakoon valtavan määrän tärkeää kestävän viljelyn taitotietoa, joka on elinehto ponnisteluissa maailman nälkää vastaan.
Noin puolet maailman väestöstä eli kolmisen miljardia ihmistä saa toimeentulonsa perheviljelmäpohjaisesta maataloudesta. Kiinan ja Intian viljelijäväestö on 1,5 miljardia. Afrikan maissa yli puolet väestöstä on riippuvaisia pienviljelystä.
Viljelijät kuin vuokrakäsiä
Nykyisen amerikkalaisen maanviljelijän työnkuvaa Halweil luonnehtii teollisuuden vuokraamiksi käsiksi viljelijän omalla maalla. Samalla kun viljelijän tuotantopanosten osuutta kasvatetaan, alkutuotteiden hintaa alennetaan.
Harvoiksi yhdentyneet agribisnesyhtiöt kytkevät sopimusehtoihinsa lähes kaikki tuotantopanosten ja palvelujen hankinnat samalta yhtiöltä.
Taloudellisesti orjuutetussa asemassa farmareiden hätä heijastuu Halweilin mukaan myös synkkinä tilastolukuina. Itsemurha on yhdysvaltalaisilla viljelijöillä viisi kertaa yleisempi kuolinsyyodote kuin työtapaturma, joka aikaisemmin oli ammattikunnan yleisin kuolinsyy, kun luonnollista kuolemaa ei oteta lukuun.
- Iso-Britanniassa maatilalla työtä tekevien itsemurhaluvut ovat 2,5-kertaiset muuhun väestöön verrattuna, Brian Halweil mainitsee.
Halweil korostaa, että maailman maatalouden monimuotoisuuden turvaaminen on keskeisin poliittinen tehtävä, jolla voi hankkia vakuutuksen ilmastonmuutoksia, tuholaisia ja muita odottamattomia ruokaturvaa uhkaavia tekijöitä vastaan.
- Tässä onnistuminen riippuu suuressa määrin niistä miljoonista pienviljelijöistä, jotka osaavat käyttää hyväksi monimuotoisuutta paikallisissa viljely-ympäristöissään, hän tähdentää.
FF-IA
22.9.2000
