Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Markkinajohtaja Visaa on hankala haastaa

Luottokorttimarkkinoilla haetaan uusjakoa



Kilpailu luottokorttimarkkinoilla osoittaa kiristymisen merkkejä. MasterCard-kortti on käymässä yhä yleisemmäksi yksityishenkilöiden käytössä. Myös Diners tavoittelee kovia korotuksia markkinaosuuteensa.


Ylivoimaista markkinajohtajaa Visaa on kuitenkin hankala haastaa. Suomalaisilla on käytössään yli miljoona Visa-korttia. Niin Diners- kuin MasterCard-korttien määrä lasketaan toistaiseksi kymmenissä tuhansissa.

Pienempiä ei Visan edessä kuitenkaan pelota. Dinersin markkinaosuus on korttimäärässä mitattuna nyt noin 7 prosenttia. Koko volyymista sillä on 11 prosenttia.

- Parin-kolmen vuoden näkemällä tarkoitus on päästä lähelle tuplaa, kertoo Diners Club Finlandin toimitusjohtaja Mats Rosqvist tavoitteista.

Yksityishenkilöiden MasterCard on muutaman viime vuoden aikana ilmestynyt pankkien valikoimiin. Se syö Visan kakusta, sillä pankit tarjoavat asiakkailleen mieluummin omaa MasterCardiaan.

- On selvää, että pankit haluavat syventää liikesuhdetta asiakkaisiin. Omilla tuotteilla se onnistuu paremmin kuin toisten, selvittää pankinjohtaja Matti Karvonen Meritasta.

MasterCardin liikkeellelaskijoita ovat pankit, kun Visan liikkeellelaskija on Luottokunta. Molemmissa tapauksissa Luottokunta on maksutapahtumien vastaanottaja kaupasta.

Luottokunnan toimitusjohtaja Heikki Kapanen ei jaksa huolestua Visan puolesta.
- Kyse ei ole nollasummapelistä saati miinussummapelistä, vaan merkittävästä muutoksesta maksutavoissa, hän vakuuttaa.


Kansainvälistyminen lisää kysyntää

Vaikka Visan markkina-asema on kautta aikain Suomessa ollut vahva, kieroista keinoista sitä ei ole täällä syytetty. Toisin on Yhdysvalloissa, missä markkinoita hallitsevat Visa ja MasterCard ovat nyt oikeudessa vastaamassa monopolisyytteisiin.

Suomessa kilpailijat ja kilpailuviranomaiset eivät näe kilpailunrajoitteita. Visan etulyöntiasema perustuu pikemminkin pankkien ja kauppojen yhteistyöhön Luottokunnan kautta. Yhteisen järjestelmän ansiosta provisiot on saatu alas ja markkinointi on ollut tehokasta.

Dinersillä ei ole etunaan samanlaista markkinointikanavaa kuin Visalla ja nyt myös MasterCardilla.
- Kun markkinat ovat kovat, on oltava kekseliäitä ja innovatiivisia, sanoo toimitusjohtaja Rosqvist.

Diners tarjoaa korttiin erilaisia lisäpalveluita, joilla vedotaan erityisesti yrityksiin. Näitä ovat esimerkiksi matkalaskuohjelmat ja valuuttatilaukset Internetin avulla.

Kaikkiaankin markkinoiden kasvuodotukset nojaavat pitkälti verkkomaailman kehittymiseen. Sähköisen kaupankäynnin yleistymisen odotetaan lisäävän kansainvälisten korttien kysyntää.

- Lisäksi yleinen kansainvälistyminen vaikuttaa. Ihmiset matkustavat yhä enemmän ja tarvitsevat siinä kortteja, Meritan Karvonen huomauttaa.

Niin Karvonen, Diners Clubin Rosqvist kuin Luottokunnan Kapanen lupaavat, että korttien markkinointi tulee entistä aktiivisemmaksi. Yhtä yksimielisiä he ovat siitä, että kasvavista markkinoista riittää kelpo siivu jokaiselle.


Luottokortilla maksetaan yhä useammin ja yhä suurempia ostoksia

Luottokorttiostot lisääntyivät Suomessa selvästi viime vuonna. Tavaroita ja palveluita maksettiin luottokorteilla 33,2 miljardin markan edestä. Summa kasvoi 13,5 prosenttia vuodesta 1998.

Luottokorttiostojen lukumäärä lisääntyi samassa ajassa 6,5 prosenttia. Luottokortilla siis maksetaan yhä useammin, ja ostokset ovat aiempaa suurempia.

Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tuoreesta luottokorttitilastosta, joka perustuu korttiyhtiöille tehtyyn kyselyyn.

Valtaosa luottokorttiostoista tehdään korottomilla maksuaikakorteilla, joiden luottoaika on alle kaksi kuukautta. Viime vuonna näiden ostojen arvo oli 26,6 miljardia markkaa eli 80 prosenttia kaikista ostoista.

Luottokorttien suosio kasvoi erityisesti kaupoissa. Kymmenesosa kaupan kokonaismyynnistä, 13,4 miljardia markkaa, ostettiin viime vuonna luottokorteilla.


Korko selvästi pankkeja kovempi

Kotitalouksilla ja yrityksillä oli korttiyhtiöissä viime vuonna 2,9 miljoonaa korttitiliä. Niistä aktiivisia, siis käytössä vähintään kerran vuodessa, oli 2,5 miljoonaa.

Luotollisilla korttitileillä oli velkaa vuoden 1999 lopussa 7,6 miljardia markkaa. Luottokorttivelan painotettu keskikorko oli varsinaisilla luottokorteilla 13,4 prosenttia. Se on 7,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin pankkien myöntämän kulutusluoton korko viime vuoden lopussa.

Maksuhäiriöt lisääntyivät viime vuonna vain hieman. Maksuhäiriöisten osuus aktiivisista tileistä oli 3,6 prosenttia. Korttiyhtiöt kirjasivat viime vuonna luottotappioiksi 54 miljoonaa markkaa.

Tappiot nousivat edellisvuodesta, mutta vuoden 1993 ennätysluvuista, 157 miljoonasta markasta, ollaan yhä kaukana.

STT-IA
23.6.2000


Talous -sivulle