Markkinajohtaja Visaa on hankala haastaa
Luottokorttimarkkinoilla haetaan uusjakoa
Kilpailu luottokorttimarkkinoilla osoittaa kiristymisen merkkejä. MasterCard-kortti on käymässä yhä yleisemmäksi yksityishenkilöiden käytössä. Myös Diners tavoittelee kovia korotuksia markkinaosuuteensa.
Ylivoimaista markkinajohtajaa Visaa on kuitenkin hankala
haastaa. Suomalaisilla on käytössään yli miljoona Visa-korttia.
Niin Diners- kuin MasterCard-korttien määrä lasketaan
toistaiseksi kymmenissä tuhansissa.
Pienempiä ei Visan edessä kuitenkaan pelota. Dinersin
markkinaosuus on korttimäärässä mitattuna nyt noin 7
prosenttia. Koko volyymista sillä on 11 prosenttia.
- Parin-kolmen vuoden näkemällä tarkoitus on päästä lähelle
tuplaa, kertoo Diners Club Finlandin toimitusjohtaja Mats
Rosqvist tavoitteista.
Yksityishenkilöiden MasterCard on muutaman viime vuoden
aikana ilmestynyt pankkien valikoimiin. Se syö Visan kakusta,
sillä pankit tarjoavat asiakkailleen mieluummin omaa
MasterCardiaan.
- On selvää, että pankit haluavat syventää liikesuhdetta
asiakkaisiin. Omilla tuotteilla se onnistuu paremmin kuin toisten,
selvittää pankinjohtaja Matti Karvonen Meritasta.
MasterCardin liikkeellelaskijoita ovat pankit, kun Visan
liikkeellelaskija on Luottokunta. Molemmissa tapauksissa
Luottokunta on maksutapahtumien vastaanottaja kaupasta.
Luottokunnan toimitusjohtaja Heikki Kapanen ei jaksa huolestua
Visan puolesta.
- Kyse ei ole nollasummapelistä saati miinussummapelistä, vaan
merkittävästä muutoksesta maksutavoissa, hän vakuuttaa.
Kansainvälistyminen lisää kysyntää
Vaikka Visan markkina-asema on kautta aikain Suomessa ollut vahva, kieroista keinoista sitä ei ole täällä syytetty. Toisin on
Yhdysvalloissa, missä markkinoita hallitsevat Visa ja
MasterCard ovat nyt oikeudessa vastaamassa
monopolisyytteisiin.
Suomessa kilpailijat ja kilpailuviranomaiset eivät näe
kilpailunrajoitteita. Visan etulyöntiasema perustuu pikemminkin
pankkien ja kauppojen yhteistyöhön Luottokunnan kautta.
Yhteisen järjestelmän ansiosta provisiot on saatu alas ja
markkinointi on ollut tehokasta.
Dinersillä ei ole etunaan samanlaista markkinointikanavaa kuin
Visalla ja nyt myös MasterCardilla.
- Kun markkinat ovat kovat, on oltava kekseliäitä ja
innovatiivisia, sanoo toimitusjohtaja Rosqvist.
Diners tarjoaa korttiin erilaisia lisäpalveluita, joilla vedotaan
erityisesti yrityksiin. Näitä ovat esimerkiksi matkalaskuohjelmat
ja valuuttatilaukset Internetin avulla.
Kaikkiaankin markkinoiden kasvuodotukset nojaavat pitkälti
verkkomaailman kehittymiseen. Sähköisen kaupankäynnin
yleistymisen odotetaan lisäävän kansainvälisten korttien
kysyntää.
- Lisäksi yleinen kansainvälistyminen vaikuttaa. Ihmiset
matkustavat yhä enemmän ja tarvitsevat siinä kortteja,
Meritan Karvonen huomauttaa.
Niin Karvonen, Diners Clubin Rosqvist kuin Luottokunnan
Kapanen lupaavat, että korttien markkinointi tulee entistä
aktiivisemmaksi. Yhtä yksimielisiä he ovat siitä, että kasvavista
markkinoista riittää kelpo siivu jokaiselle.
Luottokortilla maksetaan yhä useammin ja yhä suurempia ostoksia
Luottokorttiostot lisääntyivät Suomessa selvästi viime vuonna.
Tavaroita ja palveluita maksettiin luottokorteilla 33,2 miljardin
markan edestä. Summa kasvoi 13,5 prosenttia vuodesta 1998.
Luottokorttiostojen lukumäärä lisääntyi samassa ajassa 6,5
prosenttia. Luottokortilla siis maksetaan yhä useammin, ja
ostokset ovat aiempaa suurempia.
Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tuoreesta
luottokorttitilastosta, joka perustuu korttiyhtiöille tehtyyn
kyselyyn.
Valtaosa luottokorttiostoista tehdään korottomilla
maksuaikakorteilla, joiden luottoaika on alle kaksi kuukautta.
Viime vuonna näiden ostojen arvo oli 26,6 miljardia markkaa eli
80 prosenttia kaikista ostoista.
Luottokorttien suosio kasvoi erityisesti kaupoissa.
Kymmenesosa kaupan kokonaismyynnistä, 13,4 miljardia
markkaa, ostettiin viime vuonna luottokorteilla.
Korko selvästi pankkeja kovempi
Kotitalouksilla ja yrityksillä oli korttiyhtiöissä viime vuonna 2,9 miljoonaa korttitiliä. Niistä aktiivisia, siis käytössä vähintään
kerran vuodessa, oli 2,5 miljoonaa.
Luotollisilla korttitileillä oli velkaa vuoden 1999 lopussa 7,6
miljardia markkaa. Luottokorttivelan painotettu keskikorko oli
varsinaisilla luottokorteilla 13,4 prosenttia. Se on 7,5
prosenttiyksikköä korkeampi kuin pankkien myöntämän
kulutusluoton korko viime vuoden lopussa.
Maksuhäiriöt lisääntyivät viime vuonna vain hieman.
Maksuhäiriöisten osuus aktiivisista tileistä oli 3,6 prosenttia.
Korttiyhtiöt kirjasivat viime vuonna luottotappioiksi 54
miljoonaa markkaa.
Tappiot nousivat edellisvuodesta, mutta
vuoden 1993 ennätysluvuista, 157 miljoonasta markasta, ollaan
yhä kaukana.
STT-IA
23.6.2000
Talous -sivulle
|