Katse Kiinan länsiosaan
Ympäristö suuri huolenaihe Kiinassa
Kiinan pitkään jatkunut talouskasvu on saanut päättäjät kääntämän katseensa myös ympäristöasioihin. Paljon on jo tehty, mutta paljon on vielä jäljellä. Pahimpia ongelmia ovat mm. makean veden puute ja ilmansaasteet, mutta myös alati kasvava liikenne ja alueiden aavikoituminen aiheuttavat vaikeuksia.Maan Ystävät -järjestön johtajan Liang Congjien mielestä Kiinaa vaivaavat pahiten juuri makean veden puute ja ilmansaasteet.
Kiinassa on maailman makean veden keskitasosta vain neljännes ja Pohjois-Kiinassa makea vesi on vieläkin harvinaisempaa. Useat isot joet ja järvet ovat niin saastuneita, että niiden vettä ei voi käyttää edes kasteluun.
- Jos saastuneella vedellä kastelee esimerkiksi vilja- tai kasvispeltoa, kulkeutuvat saastejäämät ruuan kautta ihmiseen, hän muistuttaa.
Järjestö toimii Beijingissä, josta myös suurin osa sen jäsenistä tulee. Beijing on muiden kaupunkien tavoin kärsinyt viime vuosien kuivuudesta ja kaupungin pohjaveden määrä on vähentynyt huomattavasti.
Aiemmin Beijingissä oli kaksi isoa tekoallasta, mutta toisen vettä ei ole voinut käyttää enää vuosiin.
- Altaan veden puhtausarvo on kiinalaisen taulukon mukaan alle neljä. Jos veden laatu on kaksi, sitä voidaan käyttää talousvetenä, jos se on kolme, ainoa käyttö sille on teollisuuden lauhdevetenä.
- Neloslaatuista vettä ei voi käyttää edes lauhdevetenä, koska se voi vaarantaa tehtaan työntekijän terveyden, Liang kertoo.
Mikä hiilelle vaihtoehdoksi?
Toisena pahana ongelmana Liang pitää ilmansaasteita.
- Kun Kiinassa on yli 1,2 miljardia asukasta, energiaa tarvitaan. Hiili on tällä hetkellä tärkein energianlähde. Jos siitä luovutaan, mitä vaihtoehtoja jää jäljelle, hän pohtii.
Kiinan viranomaiset ovat lisäämässä vesivoimaa rakentamalla keskiseen Kiinan ns. Kolmen rotkon suurpatoa. Padon ja siihen liittyvän maailman suurimman vesivoimalan on määrä olla valmis vuoteen 2009 mennessä. Voimalahankkeen alta joudutaan siirtämään yli miljoona ihmistä.
Padon ympäristövaikutuksetkin ovat yhä epäselviä, ja hanke on herättänyt Liangin mukaan paljon arvostelua.
Yhtenä vaihtoehtoisena energiamuotona on esitetty maakaasu, jota on paljon Länsi-Kiinassa. Sen saamiseksi koko maan käyttöön pitäisi kuitenkin rakentaa tuhansien kilometrien mittainen kaasuputkiverkosto. Tämä olisi hyvin kallista ja nostaisi lopulta maakaasun hintaa, Liang toteaa.
Poltettavan hiilen laatukaan ei ole hyvä, sillä se sisältää paljon rikkiä, joka palaessaan muuttuu rikkidioksidiksi, mikä lisää happosateita.
Länsi-Kiinaan erityishuomio
Kiinassa on paljon luonnonvaroja, jotka sijaitsevat lähes poikkeuksetta maan länsiosassa. Sinne on kertynyt myös paljon raskasta teollisuutta, mm. rauta- ja alumiinitehtaita, mikä lisää alueen ympäristövaurioita.
Tämän vuoden alusta alkaen Kiinan hallitus kiinnittää Länsi-Kiinaan erityishuomiota niin talouden kuin ympäristönsuojelunkin kannalta.
Pääministeri Li Pengin mukaan ympäristönsuojelu on tärkeydessä nostettava Länsi-Kiinassa jopa maatalouden uudistamisen ja teollisuuden kehittämisen edelle. Kiinassa on kaikkiaan 19 ympäristönsuojelua koskevaa lakia, mutta erityisesti maan länsiosassa niitä ei ole otettu käyttöön.
Ympäristönsuojelusta vastaava ministeri Xie Zhenhua puolestaan kehotti China Daily -lehdessä Länsi-Kiinan viranomaisia tekemään teollisuushankkeista ympäristöarviot ennen kuin niitä edes aloitetaan.
Ympäristökasvatusta kouluissa
Liang Congjien mukaan Maan Ystävät on ensimmäinen ympäristökysymyksiin keskittynyt kansalaisjärjestö Kiinassa.
Se perustettiin vuonna 1994 ja jäseniä sillä on hieman runsaat 700. Järjestö haluaa tehdä yhteistyötä hallituksen kanssa ja tukea hallituksen toimia ympäristöasioissa.
Maan Ystävät keskittyy mm. antamaan ympäristökasvatusta kouluissa ja yliopistoissa.
- Yritämme opettaa, että päivittäisessä elämässä olisi hyvä noudattaa ympäristöystävällisempiä tapoja. Älä käytä kertakäyttöisiä syömäpuikkoja, älä heitä muovipusseja ympäristöön ja säästä vettä, hän kertoo.
Kansalaisten tietoisuutta ympäristönsuojelusta on Liangin mukaan vaikea arvioida. Jos heiltä kysytään ympäristönsuojelusta, he sanovat tietävänsä tai kuulleensa siitä jotain, mutta tietoisuuden muuttaminen päivittäiseksi käyttäytymiseksi onkin jo aivan toinen asia, hän muistuttaa.
STT-IA
23.6.2000
