Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Suomeen 13 hätäkeskusaluetta



Valtioneuvosto päätti keskiviikkona hätäkeskusalueista. Pelastustoimen, poliisin sekä sosiaali- ja terveysviranomaisten hälytystehtäviä sekä hätätilanteita koskevien ilmoitusten vastaanottamista varten muodostetaan 13 hätäkeskusaluetta.


Ne kattavat valtakunnan alueen lukuun ottamatta pääkaupunkiseudun kuntia Espoota, Helsinkiä, Kauniaista, Kirkkonummea, Siuntiota ja Vantaata, joissa hätäkeskuslakia ei sovelleta.

Hätäkeskusalueet korvaavat nykyiset 31 pelastustoimen ja 24 poliisin hälytysaluetta sekä neljä valtion kokeiluhätäkeskusaluetta.

Kullekin hätäkeskusalueelle perustetaan vuoteen 2006 mennessä hätäkeskukset, joiden sijoituspaikoista sisäasiainministeriö määrää erikseen.

Aluejakopäätöksellä ei ole välittömiä kustannusvaikutuksia eikä uudistus kokonaisuutenakaan edellytä määrärahan lisäystä.

Hätäkeskusten erilliseen perustamispäätökseen liittyy määrärahojen siirto poliisin toimintamenoista, yleisestä valtionosuudesta ja pelastustoimen valtionosuudesta niiltä osin kun määrärahoja on aikaisemmin käytetty vastaavien tehtävien hoitamiseen.

-Keskeisenä kriteerinä hätäkeskusalueen kokoa mitoitettaessa on pidetty alueen asukaslukua. Asukasluku on suorassa suhteessa hälytystehtävien lukumäärän, minkä tulee olla riittävän suuri rutiininomaisen toiminnan ylläpitämiseksi ja yhtäaikaisten tehtävien hoitamiseksi.

- Riittävä tehtävämäärä mahdollistaa myös toiminnan organisoinnin taloudellisella Tavalla, sisäministeriöstä perustellaan.

Päätöksen lähtökohtana sisäministeriön mukaan on, että hätäkeskusalueen väestömäärä on vähintään 200 000 mutta mieluummin yli 300 000 asukasta.

- Myös hieman alle 200 000 asukkaan väestöpohja on katsottu hyväksyttäväksi, mikäli hätäkeskusalue muodostaa turvallisuusviranomaisten kannalta selkeän ja yhtenäisen hallinnollisen kokonaisuuden.

Kielinäkökohdat on otettu huomioon siten, että hätäkeskuspalvelut voidaan turvata kielellisen jaotuksen edellyttämällä tavalla.

Kunnallisten hätäkeskusten palveluksessa oleva päivystyshenkilöstö voidaan palkata lähes kokonaan valtion hätäkeskuksiin ja poliisin hätäkeskusten henkilöstö suurelta osin.

Kunnallisista hätäkeskuksista vapautuva henkilöstö pyritään sijoittamaan vastaaviin tehtäviin lähimpiin tai heille muuten sopiviin hätäkeskuksiin.

Ne poliisin hälytyskeskuspäivystäjät, jotka eivät siirtyisi uusimuotoisiin keskuksiin, sijoittuisivat muihin poliisin tehtäviin.

Hätäkeskusalueet ja niihin kuuluvat maakunnat asukaslukuineen:

  • Uudenmaan hätäkeskusalue 491 948 (Pääkaupunkiseutu 958 845), (Muu Uusimaa 403 789), (Itä-Uusimaa 88 159)
  • Varsinais-Suomen hätäkeskusalue 443 050
  • Satakunnan hätäkeskusalue 240 821
  • Hämeen hätäkeskusalue 362 357 (Kanta-Häme 164 914), (Päijät-Häme 197 443)
  • Pirkanmaan hätäkeskusalue 444 505
  • Kaakkois-Suomen hätäkeskusalue 327 906 (Kymenlaakso 189 802), (Etelä-Karjala 138 104)
  • Etelä-Savon hätäkeskusalue 170 348
  • Pohjois-Karjalan hätäkeskusalue 173 664
  • Pohjanmaan hätäkeskusalue 443 896 (Etelä-Pohjanmaa 197 703), (Pohjanmaa 174 099), (Keski-Pohjanmaa 72 094)
  • Keski-Suomen hätäkeskusalue 260 135
  • Pohjois-Savon hätäkeskusalue 255 234
  • Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun hätäkeskusalue 452 824 (Pohjois-Pohjanmaa 360 753), (Kainuu 92 071)
  • Lapin hätäkeskusalue 196 647

    IA
    23.6.2000


    Kotimaa -sivulle